Metsäpalojen tähystyslentoja lennetään Ilmatieteenlaitoksen antaman maakunta- tai kuntakohtaisen päivittäisen metsäpaloindeksin perusteella. Tähystyskausi alkoi pitkästä aikaa poikkeuksellisen aikaisin huhtikuussa viikolla 17 Kaakkois-Suomessa. Viime vuonna tähystyslennot alkoivat vastaavasti erityisen myöhään toukokuun loppupuolella viikolla 21.
Maastopalojen ensihavaintoja on tähystyskoneista tehty tänä keväänä vain viisi. Pelastusviranomaiset ovat pyytäneet ilma-aluksia seitsemän kertaa erillisille savuhavainnon tarkistuslennolle ja kolme kertaa palopaikan opastuslennolle. Tähystyslennoilla palveluntuottajat ovat käyneet tarkistamassa lähes 100 savuhavaintoa. Pääosa maastopaloista on sattunut tähystyskauden ulkopuolella.
HUHTIKUUN LOPPUUN mennessä maastopaloja sattui koko maassa ennätysmäärä eli hieman yli 1000, joista varsinaisia metsäpaloja noin 300. Huhtikuun loppuun mennessä maastoa oli palanut erittäin paljon noin 930 hehtaaria ja siitä metsää 150 hehtaaria. Lisäksi on huomattava, että ensimmäisen vuosikolmanneksen maastopaloista suurin osa syttyi puolen Suomen alueella eli Oulu-Joensuu linjan eteläpuolella, kun pohjoisimmassa Suomessa oli vielä lumi maassa.
Pelastustoimen 19 vuoden pituisen sähköisen tilastohistorian aikana ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana ei ole koskaan syttynyt näin paljon maastopaloja ja palanut maastoa.
SATEISET TOUKO- JA KESÄKUU ovat vaikuttaneen maastopalojen kokonaismäärään siten, että ennätysvauhdista on pudottu normaalitasolle. Maastopaloja on syttynyt kesäkuun loppuun mennessä noin 1800, joka on likimain sama kuin 19 vuoden keskiarvo. Alkuvuoden maastopaloista varsinaisia metsäpaloja on ollut 650. Viime vuonna vastaavana aikana tilastoitiin 1420 maastopaloa, joista varsinaisia metsäpaloja oli 660.
Maastoa tulipaloissa on palanut tänä vuonna paljon eli yli 1200 hehtaaria, ja siitä metsää noin 340 hehtaaria. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla pelastustoimen sähköisen tilastohistorian aikana vain kerran aikaisemmin vuonna 1997 on palanut maastoa enemmän kuin tänä vuonna. Viime vuonna vastaavat paloalat olivat 445 ja 270 hehtaaria. Vertailun vuoksi todettakoon, että vuonna 2012 paloi maastoa kaiken kaikkiaan noin tuhannessa maastopalossa 216 hehtaaria, josta metsää 86 hehtaaria.
TÄMÄN KEVÄÄN MAASTOPALOT ovat aiheutuneet noin 80-prosenttisesti ihmisen toiminnan mm. kulotuksen, roskienpolton ja nuotionpidon seurauksena. Näin ollen ensihavainnot pihapiirissä tai sen välittömässä läheisyydessä syttyneistä tulipaloista ovat tulleet suoraan sytyttäjältä, naapurilta tai muulta ohikulkijalta. Salaman aiheuttamia paloja on ollut vähän eli vain 3,5 prosenttia kaikista maastopaloista.
LÄHDE: ALUEHALLINTOVIRASTO
Lisää aiheesta
3.7.2014 Maastopaloista suurin osa pieniä ja omatoimisesti estettävissä
