Metsästä kotiin kannetusta joulukuusesta löytyy noin 200 000 neulasta, arvioi yliopistotutkija, Helsingin yliopiston Hyytiälän tutkimusaseman johtaja Juho Aalto Forest.fi:lle.
Arviossa on oletuksena, että kyseessä on tavallinen, noin parimetrinen, metsässä alikasvoksessa kasvanut suomalainen kuusi. Alikasvoksella tarkoitetaan metsän pääpuustoa selvästi lyhempää ja nuorempaa puustoa. Aallon mukaan viljellyn joulukuusen runko on paksumpi kuin metsäkuusen, ja siten siinä on myös luonnonkuusta enemmän neulasia.
– Nuoressa puussa rungon läpimitan ja neulasmassan suhde on varsin kiinteä. Viljellyn, paksumman kuusen neulasten määräkin voi olla melkoisesti metsäkuusta korkeampi, ääritapauksessa jopa tuplat eli 400 000 kappaletta, Aalto kertoo.
Neulasten määrä kuulostaa suurelta.
– Yllätyin itsekin tuosta neulasten määrästä. Mutta toisaalta kuusen neulanen on hyvin pieni, kuivapaino tavallisesti luokkaa 0,005 grammaa kappaleelta. Grammassakin on siten jo parisataa neulasta. Ei ole ihme, että joulukuusen neulasissa tuntuu riittävän siivottavaa, joskus juhannukseen asti, Aalto sanoo.
– Tämä tarkoittaa sitten kyllä samalla sitä, että täysikasvuisessa kuusessa on miljoonia neulasia, Aalto sanoi.
Joulupuuseura arvioi, että Suomessa nostetaan pystyyn tänä jouluna noin 1,4 miljoonaa joulukuusta. Vajaa miljoona Suomessa myytävää joulukuusta tulee kotimaisilta joulukuusiviljelmiltä, noin 300 000 haetaan omasta metsästä ja noin 150 000 puuta tuodaan ulkomailta.
Tärkeimpänä kuusen ominaisuutena mainittiin Joulupuuseuran mukaan, että kuusi ei varise liikaa. Tätä mieltä oli noin viidennes (21 prosenttia). Kuusen mukana kaupan päälle saa jopa tuhansia eliöitä, joista jotkut lähtevät mönkimään huoneenlämmössä.
Kuusenneulaset täyttävät makuuhuoneen
Juho Aalto kuvaa joulukuusen neulasalaa ”melkoiseksi”. Neulasala tarkoittaa neulasten pinta-alaa.
– Tavallisen alikasvoksena kasvaneen metsäkuusen neulasten pinta-ala on kuusi neliömetriä, kun taas viljellyssä joulupuussa voi olla jopa yhdeksän neliömetriä neulasia.
Aallon mukaan kuusesta irtoavien neulasten määrä riippuu paljolti siitä, miten hellävaroen kuusta käsittelee.
– Jos kuusen sulattaa varovaisesti, minkä jälkeen välittömästi sahaa tyvestä noin tuuman kiekon ja asettaa kuusen heti jalustaan, sekä jatkaa sitten kastelua tunnollisesti läpi joulunajan, on edellytykset saada liki kaikki neulaset säilymään kuusessa, Aalto kertoo.
– Jos taas toimii päinvastoin, eli sulattaa kuusen kertarysäyksellä, unohtaa sahata kiekon ja jättää kuusenjalan välillä täyttämättä vedellä, niin joulupuu yksinkertaisesti kuivuu, jolloin kaikki 200 000–400 000 neulasta voi loppiaisena löytää lattialta.
Kuusessa noin 60 oksaa
Entä monelleko oksalle kotiin kannetun joulukuusen koristeet voidaan levitellä? Aallon mukaan kuusen oksien määrä riippuu paljolti kuusen kasvutavasta.
– Tavallisessa metsäkuusessa voisi joulukuusen kokoisena olla kuutisenkymmentä oksaa, mutta koska viljellyn kuusen oksia on leikattu ja kasvua rajoitettu, voi oksiakin tällöin olla enemmän, jopa satakunta, Aalto kertoo.
Tässä laskutavassa on mukana niin sanotut merkittävät oksat. Lukemaan ei ole laskettu mukaan pieniä, rungosta siirottavia haaroja. Kuusen maahan jäävän juuriston kokoluokka vaihtelee paljon.
– Pellolla kasvatetun viljellyn kuusen juuristo voi olla melko pieni, mutta alikasvoskuusen juuriston massa voi olla yhtä iso kuin maanpäällisen osan, Aalto kertoo.
Joulukuusi on hiilivarasto
Kotimaisen joulukuusen hiilijalanjälki on pienempi kuin pussillisen puuroriisiä. Se on tarvinnut kasvaessaan valoa, vettä ja hiilidioksidia. Se on käyttänyt ne yhteyttämiseen, josta on syntynyt ilmakehään happea. Samalla se on sitonut itseensä hiilidioksidia.
Aallon mukaan metsässä kasvaneeseen joulukuuseen on sitoutunut noin kilogramma hiiltä. Viljellyn kuusen hiilivarasto voi olla jopa kaksinkertainen.
– Jos hiilivaraston suhteuttaa tavallisen polttomoottoriauton päästöihin, niin sama määrä hiiltä vapautuu pakokaasun hiilidioksidina noin 25–50 kilometrin ajossa.
Kuusen kuivapaino on noin kaksinkertainen verrattuna hiilivarastoon.
– Kuusi painaa vielä paljon enemmän, vettä kun on kilokaupalla aika pienessäkin kuusessa, Aalto kertoo.
