Muutamia vuosia sitten Metsä Group sinetöi Äänekosken tulevaisuuden vähintään 30-vuodeksi eteenpäin rakentamalla tänne Biotuotetehtaan. Samalla taattiin mm. kartonkitehtaan ja Nouryonin säilyminen täällä. Jatkoakin on tulossa lähiaikoina, mm. toinen kartonkikone ja tekstiilikuitulaitos.
Tämä on upeaa, sillä olisi voinut käydä kuten Jämsässä, Kaipolan lopetus tai Kemissä, Veitsiluodon alasajo. Kaupunkikin on tehnyt oikeita tekoja laittamalla koulut ja päiväkodit kuntoon. Myös liikuntapaikkoihin on investoitu.
Jotain on kuitenkin jätetty tekemättä tai tehty väärin sillä asukasluku laskee tasaiseen tahtiin n. 200 henkilöä vuodessa. Erityisen huolestuttavaa on, että väestön ikärakenne ja siis huoltosuhde huononee jatkuvasti. Jo nyt 70-74 ikäryhmä on kaikkein suurin ja alle 15 vuotiaiden määrä on laskusuunnassa. Kuka meidät suurten ikäluokkien edustajat aikanaan hoitaa?
Kun siis perusasiat, raamit, näyttäsivät olevan kunnossa miksi täällä ei haluta asua, käydään vain töissä. Vaalimakkaroiden syönnin lomassa kävin kaksikin mielenkiintoista keskustelua aiheeseen liittyen. Tänä päivänä, toisin kuin aikaisemmin, suuri osa mm. tehtaiden toimihenkilöistä asuu Jyväskylässä tai muissa naapuri kunnissa. Kaikilla on tietenkin oikeus valita asuinpaikkansa työpaikasta riippumatta. Mutta miksi Äänekoski valikoituu entistä harvemmin? Keskusteluissa tuli esille, että kannattaisi tehdä kysely mitkä ovat syyt, ettei työssäkäyntikuntaan Äänekoskelle haluta muuttaa vaan ennemmin ajetaan 100 km päivässä.
Yksi lopuillaan olevan valtuustokauden isoista päätöksistä oli keskustan uuden asemakaavan hyväksyminen. Kävikö tassä asiassa niin, että konsultin laatimat hienot havainnekuvat sokaisivat virkamiehet ja päättäjät. Sinänsä hieno kaava, mutta väärän kokoiselle paikkakunnalle tehty. Rahaakin käytettiin maakauppaan ”kohtuullisesti”, kun tavoiteltiin jotain hienoa, mutta tuloksena taitaa valitettavasti olla iso hiekkakenttä vuosiksi eteenpäin.
Toivottavasti suunniteltuun Toripavinjonkiin, näköalapaikalle, löytyy yrittäjä, joka ottaa riskin. Viihtyisälle pistäytymisravintolalle on todella kysyntää. Havainnekuvat ainakin ovat hulppeat, mutta? En halua ajatella negatiivisesti, mutta minkäs realistiselle luonteelleen voi.
Jorma Kiviranta, kunnallisvaaliehdokas, kokoomus
Kyllähän Äänekosken yksi iso ongelma on, että taajamia ”liian” monta. On toki varsinainen keskus, Äänekoski, mutta myös Suolahti, Sumiainen ja Konginkangas. Jos Äänekoskesta halutaan attraktiivinen, olisi esim uusi Jäähalli pitänyt tehdä Äänekoskelle, ei Suolahteen. Samoin Äänekoski tarvitsee kunnon kulttuuri/monitoimitalon. Nyt jos varoja sirotellaan sinne, tänne, vetovoimainen Äänekoski jää syntymättä. Valitettavasti se vanha Äänekoski on näissä kuntaliitoksissa ollut se häviäjä. Vaakunakin meni.
Hyvin tärkeitä asioita kumpikin. Nuoret haluavat muuttaa isoihin keskuksiin, mutta jotain on todellakin pielessä, kun myös keski-ikäisiä muuttaa pois. Jopa niitä, joilla on työpaikat täällä. Yksi itseäni ärsyttävä asia on yritysten ja ehkäpä kaupunginkin palvelujen aukioloajat. Niillä ei todellakaan haluta pitää asukkaita käyttämässä paikallisia palveluja. Jos käyt päivätöissä esim. Jyväskylässä, onpa vaikea hoitaa asioita Äänekoskella. Jopa paikkakunnalla töissä olevalle tuottaa vaikeuksia ehtiä liikkeisiin ennen klo 17. Edes sesonkituotteiden kohdalla ei huomata pidentää lyhyeksi sesongiksi aukioloaikoja. Pitääkö lähteä hakemaan ne tuotteet Jyväskylästä, jossa niitä saa usein klo 20 tai 21 asti. Samoin monet kampaajat, kosmetologit ja hierojat lopettavat työt viimeistään klo 17, mikä tarkoittaa, että jos niiden palveluja haluaa käyttää, on itse lähdettävä töistä kesken päivän. Myös monet liikuntaryhmät on ajoitettu hyvin alkuiltaan.
Tähän ajatteluun toivoisin konkreettisia muutoksia.
Nyt oli mielipidekirjoitus, missä asiat tuotiin esiin kuten asiat ovat. Äänekosken houkuttelevuus on heikko. Iso joukko vaan ihmettelee tuota, minä en. Äänekosken veroisia eläkeläisten ”paratiiseja” on Suomi itse asiassa täynnä. Pelkkä teollisuuspaikkakunnan maine ei riitä houkuttelemaan asukkaita muuttamaan paikkakunnalle, saati jäämään. Pieniä ja vähän isompiakin yrityksiä tarvittaisiin paljonlaisesti. Kuvaavaa on, että joku poliitikko joitain vuosikymmeniä takaperin sanoi yrittäjäksi ryhtyneelle: ”sinustakin tulee nyt sitten riistäjä”. Vaikka kukaan poliitikko ei tiettävästi sano enää noin ääneen, voin kuvitella miten joidenkin pääkopan sisällä noin ajateltaisiin. Koska teollisuudessa palkkatasot nykyisin ovat tasokkaat, ei nuoriso innostu työstä, josta ei saa yhtä hyviä palkkoja kuin vanhempansa ovat saaneet tehtaalla. Nuoriso muuttaa muualle tai jää kotinurkille odottelemaan hyväpalkkaisia työtarjouksia. Usein onkin niin, että pienyrittäjä on se entisaikojen duunari, joka ansaitsee vähän, mutta tekee tuplasti työtä verrattuna tehdastyöläiseen. Mutta äänekoskelaisillakin on mahdollisuus äänestää yrittäjähenkisiä ehdokkaita valtuustoon ja Äänekosken houkuttelevuudelle on mahdollista tehdä jotain. Itse asiassa kaikki on mahdollista, jos….
Väki karkaa sitämukaa kun hyppyrit ja ympyrät lisääntyy ja tiet huononee. Perusasia pitäisi olla, että pääsee suhteellisen miellyttävästi kulkemaan kuten muuallakin maailmassa. Noin alkuun.
Eikö vieläkään haluta puhua oikeilla termeillä vaan tuolla harhaanjohtavalla biotuotetehtaalla, se on sellutehdas, tuottaa pääasiallisesti sellua.
Kautta historian suomen kielen sanojen merkityksiä on muuttunut ja niitä muutetaan. Lisäksi tulee uusia sanoja käyttöön. Kuinka moni esim. tietää, mikä oli reklaami? Saamani tiedon mukaan oli järjestetty kilpailu suomen kielisen sanan keksimiseksi korvaaman lainasana reklaami. Kilpailun voitti sana ”mainos”. Biotuotetehtaalla toki tuotetaan selluloosaa, mutta se ei ole biotuotetehtaan ainoa tuote.
Aika on ajamassa Äänekosken tyyppisten pikkukaupunkien ohi. Kuka enää haluaa asua tehtaan kupeessa koko ikänsä? Nykyihmiset kaipaa elämältään vähän muutakin kuin ”vakipaikan” ja hyvä niin. Turhaa hukata kaupungin rahaa ja kuvitella, että suunta muuttuu.