Kaupunginvaltuusto hyväksyi viime maanantain kokouksessaan kehittämissuunnitelman Kotakennään alueelle. Alueelle on uuden sillan myötä tulemassa uusi sisääntuloväylä keskustaan ja noin 125 hehtaaria kaupungin omistamaa maata erilaisille toiminnoille ja asumiselle. Suuria uudistuksia on siis lähiaikoina tulossa alueelle.
Mutta ehkä suurin uudistus tapahtui jo vuonna 1930, jolloin ensimmäinen silta ”Pankkisilta” valmistui. Pankkisilta on saanut nimensä molempiin päihin rakennetuista kivetyistä maapenkoista, joita kansa alkoi kutsua ”pankeiksi”.
Sillan rakentaminen aikanaan hätäaputöinä loi uudet puitteet Äänekosken alueen kehittymiselle. Enää ei oltu vain lossien takana rautatien lisäksi. Kuhnamon lossi lopetti toimintansa ja uusi tielinjaus sillan kautta vei edelleen taajaman läpi Mämmen lossin kautta pohjoiseen.
Kaupungin uusimmassa suunnitelmassa silta on merkitty purettavaksi. Kierälahden liikenne ohjattaisiin 60-luvulla rakennetulle kaarisillalle, joka jää pois valtatien käytöstä. Kaupunki oli aiemmin vuoden 2020 yleiskaavassa merkinnyt Pankkisillan suojelukohteeksi, mutta muutti kantaansa ja nykyisten tietojen mukaan se purettaisiin ja vain penkat (”pankit”) säilytettäisiin. En ymmärrä mitä arvoa on penkkojen säilyttämisellä, jos silta on merkittävä rakennelma.
Keski-Suomen museon on määritellyt v.1930 ja 1960-luvulla valmistuneet sillat rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittäväksi. Äänekoskella on kivijalkamuistomerkkejä mm. Piilolantalon paikalla Piilolanniemessä ja taiteilija Veikko Hirvimäen Kauppiasmonumentti. Nämä ovat tietysti kaupungille edullisia ylläpitää, mutta kyllä jotain vanhaa ja paikkakunnalle todella merkittävää tulee säilyttää kokonaisuuksina oman aikansa muistomerkkeinä. Sillä saattaisi olla jopa mainosarvoa alueen markkinoinnissa.
Pankkisilta palvelisi edelleen kuntalaisia ja loisi historiallisen kokonaisuuden kolmen eri aikakauden siltatriossa vanhimmasta uusimpaan Kotakennäänsalmen yli.
Eila Nurmi
Vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas
Äänekoski on kyllä iso kaupunki ja sisäiset kulttuurierot näköjään valtavat. Suolahtelaisena en ole Pankkisillasta kuullutkaan, saatikka tietoinen sen olinpaikasta. Eikä kyllä suoraan sanottuna kiinnostakaan, vaikka ehkä pitäisi, kun omassa kotikunnassa kuitenkin sijaitsee. Mutta niin se vaan on, että oma napa on lähinnä, vaikka kuinka pitäisi ajatella koko kaupungin yhteistä hyvää. Ja jos joku muuta väittää, valehtelee.
Hyvä kirjoitus. Samalla kun säästettäisiin, vanhan pikkusillan kulttuurihistoriallinen merkitys ei unohdu. Ei ihan kaikkea ole pakko purkaa. Sillassa tuskin esiintyy home- tai sisäilmaongelmaa.
Miksi ihmeessä pitäisi silta purkaa? Eikö se olisi hyvä pitää jalankulkua ja kevyttä liikennettä varten? Autoilun voi helposti estää. Kaarisilta ei ole kovin helppo ja turvallinen väylä rinnakkaistien kevyelle liikenteelle, koska todennäköisesti sillä tulee edelleen olemaan aika vilkas autoliikenne ja tiessä on vain kapea piennar. Aika paljon lapsia kulkee keskustan kouluille Kotakennään toiselta puolelta. Tuskinpa pankkisillan ylläpito kaupungin taloutta kaataa! Ja historiallisesta näkökulmasta olen samaa mieltä Eilan kanssa.
Olen samaa mieltä Eila,ei pidä vanhaa Pankkisiltaa hävittää. Raimo Poikonen