Tosiasia tänä päivänä on, että talvi on lyhentynyt alkupäästä selvästi. Vielä reilut kymmenen vuotta sitten päästiin näillä leveysasteilla hiihtämään marraskuun aikana, mutta viime vuosina useita viikkoja myöhemmin. Tästä syystä on perusteltua puhua Äänekoskellakin ensilumen ladun saamisesta paikkakunnalle. Käytännössä ensilumenlatu tarkoittaa, että lumi tykitetään edellisenä talvena pakkaskeleillä kasalle ja säilötään kesän yli ja levitetään marraskuussa latupohjalle.
Jos ja kun ensilumenlatua pidetään tarpeellisena Äänekoskella on kysymys missä lumi tehdään ja varastoidaan? Tarvitaanko Liikuntapuistoon oma järjestelmä, jonka investointikustannus on arvioitu olevan 200 000 euroa. Toinen vaihtoehto on tehdä ja varastoida lumi Äänemäessä ja kuljettaa se syksyllä Liikuntapuistoon. Mahdollista on tehdä latukin Äänemäkeen. Kun lumet rinteiden tarpeisiin on tehty (n. 10 vrk) on laitteisto käytettävissä säilölumen tekoon. Onko järkevää, että viiden kilometrin välein on kaksi laitteistoa, joita molempia käytetään vain 1-2 viikkoa vuodessa. Jos halutaan lumettaa kolmen kilometrin lenkki tarkoittaa se, että kasalle pitää tehdä vähintään 15000 m³ lunta, jolloin kasan pinta-ala on noin 1500 m² ja korkeus kymmenen metriä.
Tietenkin lumen kuljetus Äänemäestä maksaa enemmän kuin, jos kasa olisi vieressä. Kustannusero on suuruusluokkaa 10 000 euroa (n. 20 vuoden kuljetukset). Lumen varastointiin Äänemäessä voidaan tehdä tarvittava alue, paikkaan joka on varattu kolmatta rinnettä varten. Se on pohjoisrinteellä ja on siis mahdollisimman edullinen paikka. Missä lumi varastoidaan Liikuntapuistossa?
Haluan korostaa, että tämä kirjoitus on tehty, koska on osoittautunut, että päätöksiä tehtäessä kaikki faktat eivät ole olleet päätöksiä tekevien tiedossa. Tässä ei oteta kantaa siihen mitä päätetään, kunhan ne tehdään tosiasioiden perusteella.
Ensilumenladun puolesta verorahoja järkevästi käyttäen.
JK: Kun Hiskinmäen koulurakennukset puretaan mistä tilat ilma-aseammunnan harrastajille?
Jorma Kiviranta
