Hallitus esittää sote-järjestöjen valtionavustusten rajua karsimista. Valtiovarainministeri Riikka Purran budjettiesityksen mukaan järjestöiltä leikattaisiin jopa 100 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä tarkoittaisi yli 60 prosentin pudotusta vuoden 2024 tasosta – rahoitusta jäisi jäljelle vain kolmannes.
Keski-Suomessa tämä ei ole pelkkää numeropeliä. Leikkaukset osuvat suoraan toimijoihin kuten MIELI Keski-Suomi ry, Keski-Suomen Omaishoitajat ry, ensi- ja turvakotien yhdistykset, sekä lukuisiin pienempiin paikallisyhdistyksiin. Ne tarjoavat kriisiapua, vertaistukea, nuorten syrjäytymisen ehkäisyä ja omaishoitajien jaksamista tukevaa toimintaa – usein silloin, kun julkinen palvelu ei vielä tavoita ihmistä.
Kun tämä tuki katoaa tai supistuu rajusti, ongelmat eivät häviä. Ne siirtyvät kunnille ja hyvinvointialueelle raskaampina ja kalliimpina. Samalla menetämme ennaltaehkäisevän työn, joka säästää rahaa ja inhimillistä kärsimystä.
Sote-järjestöjen työ ei ole menoerä vaan investointi. Jokainen euro, joka sijoitetaan järjestöjen toimintaan, säästää moninkertaisesti erikoissairaanhoidossa, sosiaalipalveluissa ja poliisityössä. Leikkaaminen on kuin purkaisi talon perustukset ja ihmettelisi, miksi seinät kaatuvat.
Nyt on kansanedustajien ja ministerien paikka pysähtyä ja arvioida: haluammeko yhteiskunnan, joka tukee ihmisiä ajoissa ja lähellä, vai odotammeko, että ongelmat kasvavat kriiseiksi, joita on vaikeampi ja kalliimpi ratkaista.
Leila Lindell (kesk.)
Sirpa Martins (vas)
Kari Kiiskinen (sdp)
Kirjoittajat ovat äänekoskelaisia kaupunginvaltuuston ja aluevaltuuston jäseniä
Nyt tuli asiallinen ja aiheellinen mielipide po. aiheesta. Näitä järjestöjä on aikoinaan perustettu tarpeeseen ja nykyaikana tarve on vaan lisääntymään päin ei suinkaan vähenemässä. Tämäkin on seurausta pitkäaikaisesta yli varojen elämisestä. Sama koskee sairaalaverkostoa, tarve silläkin puolella on samansuuntainen eli ei ole varaa vähentää, vaikka iso hinku onkin. Pelitaito on ollut täysin hukassa jo kohta kolmekymmentä vuotta eikä yhtään näytä siltä, että mistään olisi mitään opittu. Jotain tarttis tehrä niinkuin Manu aikoinaan tuumasi. Urkin kommentti ”saatanan tunarit” sopii tähänkin kuin nenä päähän.
Hyvä mielipide kirjoittajilta hallituksen järjestöleikkauksista.
Vapaaehtoistoiminta säästää miljardeja-silti sen rahoitus on nyt vaakalaudalla.
Ensin voi kysyä ketä nämä leikkaukset auttavat?
Sote-järjestöt eivät ole hyväntekeväisyyttä vaan ne ovat osa sosiaali-ja terveyspalvelujen kokonaisuutta.
Hyvinvointi-alueella ovat rajut säästöt tulossa nyt ne joutuvat paikkaamaan järjestöleikkauksista syntyviä aukkoja kalleimmilla toimenpiteillä. Ennen kaikkea leikkaukset osuvat pieniin ja keskisuuriin järjestöihin.
Kuka hyötyy tämänkaltaisesta säästämisestä?
Ei tämä ole säästämistä vaan alasajoa.
Leikkaukset osuvat pahiten autettaviin ja omaisiin ja ovat vakava uhka suomalaiselle hyvinvoinnille.