Epävarmoissa talousnäkymissä ja niukkenevien resurssien maailmassa tarvitaan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arviointia ja parantamista. Tämä on tärkeää etenkin sosiaali- ja terveyspalveluissa, nyt kun uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa. Hyvinvointialueella onkin tärkeää kuunnella henkilöstöä ja ottaa heidän kehitysideansa avoimesti vastaan.
Tuloksellisuus tarkoittaa muutakin kuin palveluiden taloudellisesti järkevää järjestämistä. Sitä on määritelty kykynä ”onnistua palveluiden järjestämisessä taloudellisesti, vaikuttavuuden, palveluiden laadun, toimintaprosessien sujuvuuden sekä henkilöstön aikaansaannoskyvyn suhteen.” Tällöin ei mitata pelkästään rahaa tai suoritteita, vaan tärkeintä on lopputulos: kuinka paljon ja kuinka vaikuttavia ja laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluita pystytään tuottamaan.
Tämä tarkoittaa, että henkilöstön hyvinvointiin pitää kiinnittää huomiota. Ylläpidetään turvallista työympäristöä ja toimivia työprosesseja, joiden avulla saadaan aikaan tyytyväisiä potilaita ja asiakkaita. Teot ja tuloksellisuus syntyvät arkityössä ja henkilöstön arjen innovaatioista ja kehitysideoista. Koulutettu henkilöstö haluaa aidosti kehittyä työssään ja parantaa tuloksellisuutta.
Siksi juuri oman työn kehittämiseen ja innovaatioihin on kannustettava ja luotava järjestelmiä. Tuloksellisen työn takana kun on aina osaava ja motivoitunut henkilöstö – he tuottavat palvelun ja tekevät vaikutuksen. Kuntasektorilla on opin ottamisen paikka teollisuudelta siinä, kuinka henkilöstön innovaatiot hyödynnetään. Harmi, että kuntasektori hyödyntää uusia toimintatapoja hitaasti ja muutokset etenevät kilpikonnan vauhtia. Katalysaattorina asialle pitäisi olla talouden tiukka aika ja uuden hyvinvointialueen muodostaminen. Nyt on tärkeää viedä tätä asiaa vauhdilla eteenpäin.
Leila Lindell, aluevaaliehdokas (kesk)
