Kaikesta tästä huolimatta monenlainen psyykkinen oireilu kuormittaa. Syiksi on haettu mm. poliittista ilmapiiriä, ilmastoahdistusta, kiirettä, epävarmuutta työpaikoista, sosiaalisen median luomia paineita, odotusten ja todellisuuden välistä ristiriitaa, vapaa-ajan ylisuorittamista sekä liian lyhyitä yöunia ja niukkaa palautumista. Mielenterveyshäiriöt ovat jo ohittaneet tuki- ja liikuntaelinsairaudet suurimpina sairauslomien ja eläköitymisen syinä.
Juuri ennen koronaepidemian alkua lanseerattiin kansallinen Mielenterveysstrategia vuosille 2020–2030. Strategia korostaa mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä ja varhaista välittämistä. Siinä painotetaan myös lasten ja perheiden asemaa, mielenterveysoikeuksia, toimivia ja laadukkaita hoitoprosesseja sekä osaavaa johtamista.
Hyväkään strategia ei yksin saa aikaan muutosta. Tästä syystä koronan vaikutuksesta oppineena on nyt korostettava vahvan viestinnän ja arvokeskustelun roolia. Viesti pitää rakentaa sellaiseksi, että se tavoittaa ja pysäyttää jokaisen.
Onni on, että nämä asiat voidaan ottaa huomioon Keski-Suomen Hyvinvointialueen suunnittelussa, jos tahtotila on riittävä. Erityisen tärkeää on saada terveydenhuollon, sosiaalitoimen sekä sivistystoimen palvelujärjestelmät toimimaan paremmin yhteen. Tähän asiaan sote-uudistus tuo apua.
Erityisesti nuoret ikäluokat kärsivät mielenterveyshäiriöistä. Nuorten hyvinvointiin sijoittamalla voidaan tarjota heille runsaasti laatupainotteisia elinvuosia. Kyse on arvovalinnoista. Olisiko nyt vihdoinkin aika nostaa mielenterveys- ja päihdeongelmat samaan kastiin muiden sairauksien kanssa?
Leila Lindell
maakuntaneuvos
kuntavaaliehdokas (kesk.
