Marraskuun kokouksessaan kaupunginvaltuusto hyväksyi teknisenlautakunnan esityksestä yhteensä 940 000 euron lisämäärärahan vuoden 2020 talousarvioon. Kohteina olivat Hiskin Mökki, Kaupungin museo (yhtiön vanha hallintorakennus) ja Alkulan päiväkoti.
Erityisen mielenkiintoinen on museon lisärahantarve. Vuodelle 2020 oli hankkeelle budjetoitu investointimenoja yhteensä 160 000 euria ja tuloja 60 000 euroa (valtion avustus). Toteutuma on kuitenkin ollut 510 000 euroa menoja ja tuloja 0 euroa. Lisämäärärahatarve on siis 410 000 euroa eli noin nelinkertainen budjetoituun verrattuna Perusteluina esitettiin ”ylittyneet kustannukset johtuen korjaustöiden aikana esille tulleista lisä- ja muutostöistä”. Kun lukee listan kyseisistä töistä herää kysymys kuinka hyvin kohteeseen on tutustuttu ja minkälainen korjaussuunnitelma on laadittu. On luonnollista, että vanhojen rakennusten korjausprojekteissa tulee yllätyksiä, mutta listalla olevista ”yllätyksistä” suuri osa olisi ollut ennakoitavissa ja budjetoitavissa hankkeen paremmalla valmistelulla.
”Maan tapa” tuntuu olevan, että käynnistetään hanke pienellä rahalla tarkoituksellisesti tai huonosta suunnittelusta johtuen. Sitten tehdään valtuustolle lisärahavaatimus perusteluina ”eihän hanketta voi keskeyttää, kun se on aloitettu”. Hanke sinänsä on erittäin kannatettava mm. matkailun ja kaupungin imagon kannalta.
Toinen ajankohtainen esimerkki huonosta valmistelusta ja päätöksenteosta sekä toteutuksesta on ns. ensilumenlatuhanke. Vuoden 2018 talousarvioon oli varattu 100 000 euron määräraha lumetusjärjestelmään, perusteluina Äänemäen kasvanut tykkilumen tarve ja 2019 SM-hiihtojen lumitakuu. Vapaa-aikalautakunta päätti kokouksessaan, että Äänemäkeen rakennetaan lisäkapasiteettia lumetukseen ja siellä tehdään ja varastoidaan myöskin SM-hiihtojen vaatima lumi, niinkuin tehtiinkin.
Kaupunginhallitus käytti kuitenkin otto-oikeutta ja päätti suuressa viisaudessaan, että myöskin Liikuntapuistoon rakennetaan lumetusjärjestelmä ja ensilumenlatu. Äänemäen lumetuskapasiteetin noston kokonaiskustannus oli noin 80 000 euron ja liikuntapuiston pelkkä laitteiston kustannus oli noin 200 000 euroa. Tässä vaiheessa ei huomioitu ollenkaan muita kustannuksia kuten sähköistys, valaistus ja
erilaiset maansiirtotyöt jne. Todelliset kustannukset nousevatkin yli kaksinkertaisiksi budjetoituun verrattuna. Tästä ylityksestä on Huima maksanut 40 000 euroa sen jälkeen, kun kaupungin valtuusto ei hyväksynyt määrärahan lisäystä. Investoinnin lisäksi vuosittaiset käyttökustannukset tulevat olemaan noin 40 000 euroa, jota ei päätöstä tehtäessä huomioitu ollenkaan. Voidaankin sanoa, että kaupunginhallitus ja -valtuusto, yllämainittua päätöstä tehdessään, todellisuudessa ei tiennyt mitä päätti, koska hankkeesta ei ollut kunnollista suunnitelmaa eikä ainakaan talousarviota.
On varsin perusteltua, että ”nykytalvien” aikana paikkakunnalla on säilölumella tehty ensilumenlatu, että voidaan harrastaa perinteistä talviurheilulajia.
Kirjoituksessa ei ole kyse itse hankkeista vaan suunnittelusta, budjetoinnista ja päätöksenteosta.
”Yhteisiä rahoja pitää käyttää niinkuin ne olisivat omia, on joku viisas sanonut!”
Äänekosken Kokoomus
Kaupunginjohtaja Tuononen päätti yksin lumetusjärjestelmän kilpailutuksesta ja hankinnasta. Lisäksi, hän jätti päätöksestä pois oikaisuvaatimuksen, joka Heikkilän johdolla laittomasti lisättiin päätökseen jälkikäteen. Dokumentit löytyy.
Huiman hiihtokisat maksoivat Äänekoskelaisille veronmaksajille valtavasti enemmän, kuin on ilmoitettu. Kaupungin antama työpanos, yhtiöiden mainokset, ilmaisliput, jne. Saatiinko paikkakunnalle vastaavaa hyötyä käytetyn rahan edestä?
Kuka tuota museota remontoi? Varmaan taas keksitty kaikki porsaanreiät käyttää, jottei tarvitsisi kilpailuttaa. Veisihän se taas virkamiehiltä kohtuuttomasti aikaa, joten antaa jonkun konsultin rauhassa teettää työt miten lystää.
Taitaa tuo koulunmäenkin remontti mennä samalla kaavalla. Ulkopaikkakunnalta löytyi kaivinkoneet nopeasti ja kilpailutus taas huomaamattomasti.
Mikäköhän siinäkin on, ettei teknisen johtajan päätöksiä voi tässä kaupungissa julkaista?
Virkahenkilöt tekee juuri niin kuin valtuusto on heidän toimintansa hallintosäännöllä määritellyt. Niillä ohjeilla on merkitystä operatiivisen johdon toimintatapoihin. Täällä on delegoinnin taso viety pitkälle ja lautakunta on se, joka valvoo, mutta valvooko se?