Äänekosken kaupunki aloittaa Koulunmäen yhtenäiskoulun Teknologiakeskuksen (Teke) ja Keskuskoulun (Keko) opetuspisteiden oppilassiirrot ensi syksynä. Tarkoitus on siirtää vuosittain muutama luokka opetuspisteestä toiseen. Toisin sanoen Kekolta siirretään lapsia Tekelle odottamaan, että heidät muutaman vuoden kuluttua siirretään takaisin Kekolle. Tällaisessa kaikille osapuolille turhaa huolta ja stressiä aiheuttavassa järjestelyssä ei ole järjen hiventäkään.
Vaikka yhtenäiskoulupäätös on tehty jo vuonna 2014, on vasta nyt perustettu työryhmä selvittämään yhtenäiskouluratkaisua. Mikäli Tekelle aiotaan siirtää keskustan, Mämmen ja Järvenpään eskarit, ykköset ja kakkoset, ei tämä onnistu ilman mittavia remontteja vanhassa tehdashallissa, johon on turha upottaa yhtään lisärahaa. Varsinkin, kun Kekolle rakennetaan uusi alkuopetusyksikkö, johon lapset taas aikanaan siirretään. Miksi siirrellä lapsia edestakaisin, kun siirto voidaan tehdä kerralla, kun Kekolle on saatu rakennettua tarvittavat tilat. Eivät nämä siirrot ilmaisia ole, vai liekö kukaan laskenut koko asiaa.
Uuden yhtenäiskoulun aloitettua toimintansa on arkeen tullut muutoksia: mm. opetuksessa tarvittavaa materiaalia Mämmen koulun aikaan odotettiin muutamia päiviä, mutta yhtenäiskoulun myötä on kirjoja jouduttu odottamaan toista kuukautta. Tämä on pitkä aika lapsen odottaa omaa koulukirjaansa ja vain sen takia, että tilaus pyörii isoissa rattaissa entisten pienten sijaan. Eikä tämä varmasti paranna oppimistuloksia. Koulupsykologille on jo nyt pitkät jonot, jotka tuskin tulevat jatkossa lyhenemään – ainakaan ilman lisäresursseja. Koulukuljetukset tulevat oppilassiirtojen alettua lisääntymään, kun lapsia joudutaan kuljettamaan kahdesta eri opetuspisteestä entisen yhden sijaan.
Entä Kekon sisäilmaongelmat, joita yritetään sinnikkäästi vähätellä. Kun Kekolle saadaan rakennettua uusi toimipiste, paljonko joudutaan upottamaan rahaa vanhaan Keskuskoulun rakennukseen? On syytä muistaa myös, että yhtenäisperuskoulupäätös on edelleen korkeimmassa hallinto-oikeudessa eikä valtuuston tekemä päätös ole lainvoimainen. Kaupungin valtuusto ei ole käsitellyt heille luovutettua kuntalaisaloitetta Mämmen koulun säilyttämisestä osana Äänekosken kouluverkkoa.
Mämmen ja Järvenpään kylät kohtuullisen matkan päässä keskustan palveluista ovat vetovoimainen asuinalue, jos niiden annetaan kehittyä. Äänekosken kaupunki on näyttänyt vihreää valoa Mämmen osallistumiselle Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoimaan Lähipalvelukeskus -hankkeeseen. On huomioitava, että toteutuessaan Mämmellä, Lähipalvelukeskus sisältää myös koulun: julkisen tai yksityisen. Kaupungilta on luvattu täysi tuki suunnitteilla olevalle yksityiskoululle. Yksityiskoulun perustaminen ns. satelliittina tuo Mämmelle opetuspisteen, jota hallinnoi jo olemassa oleva koulu. Parhaimmillaan satelliittikoulu voi opetushallituksen mukaan käynnistää toimintansa noin vuoden kuluessa. Tämä sekoittaa täysin yhtenäisperuskoulun Kekon opetusyksikön luokkajaon sekä valtionavustukset.
Nyt malttia päättäjät, ottakaa aikalisä ja keskeyttäkää oppilassiirrot ensi syksyltä. Odottakaa korkeimman hallinto-oikeuden päätös ja Lähipalvelukeskus -hankkeen lopputulos. Mämmen koulu, julkisena tai yksityisenä, lisää huomattavasti enemmän Äänekosken vetovoimaisuutta kuin massiivinen yli tuhannen oppilaan yhtenäisperuskoulu.
Johanna Helminen
Keskustan kuntavaaliehdokas
Hyvä Johanna puhut asiaa, Koivisto ja Mämme tarvitsevat kyläkoulunsa.
Suurissa yksiköissä on ongelmia järjestyksenpidon sekä jos koulussa on sisäilmaongelmia kaikki on kiinni yhdestä koulusta. Hajauttamalla pieniin yksikköihin on aina mahdollista tehdä järjestelyjä.
Mämmen kouluhan on jo olemassa Tekellä, mitä siitä enään nillitetään. Mämme vetänyt välistä muihin kyliin verrattuna. Tehdään sille stoppi.
Kertoisitko muutaman esimerkin siitä, kuinka ”Mämme on vetänyt välistä muihin kyliin verrattuna”.
Ei liity kirjoitukseen, mutta miksi Mämmeltä yläasteelaiset saa käydä koulua Äänekoskella? Eikö olisi reilua muita alueita kohtaan, että sieltäkin mentäisiin telakalle?
Johtunee ainakin nykyisin siitä, että muilla alueilla on oma ”kyläkoulu”, josta viheralueen oppilaat siirtyvät yläkouluun Suolahteen. Mämmellä ja Järvenpäällä ei ole enää yhteistä omaa ”kyläkoulua”.