Helsingin Sanomien Vieraskynässä 25.2.2026 Olli-Pekka Ryynänen ja Sami Pakarinen nostivat esiin tärkeän ja ajankohtaisen teeman: vähähyötyiset hoidot. On hyvä asia, että sote-keskustelua käydään asiallisesti ja tutkimustietoon nojaten. Kirjoituksen loppukaneetti pysäyttää: ”Ellemme itse karsi vähähyötyisiä hoitoja, vähähyötyinen toiminta karsii hyvinvointiyhteiskuntaa.”
Tämä koskee suoraan myös Keski-Suomen hyvinvointialuetta.
Alueemme talous on tiukilla. Sopeuttamistoimia tehdään ja palveluverkosta karsitaan ja siitä käydään vilkasta keskustelua. Liian usein puhe kuitenkin keskittyy siihen, mistä leikataan eikä siihen, miten resurssit kohdennetaan vaikuttavasti.
Tutkimusten mukaan merkittävä osa terveydenhuollon toiminnoista tuottaa vain vähän hyötyä. Vähähyötyinen hoito ei ole pelkästään taloudellinen ongelma. Se sitoo henkilöstöä ja hidastaa hoitoon pääsyä niiltä, jotka aidosti hyötyisivät hoidosta. Samalla se kasvattaa kustannuksia, jotka jo nyt ylittävät kansantalouden kasvun.
Ratkaisu tähän ei ole summittainen leikkauslista, vaan se on vaikuttavuusperusteinen johtaminen. Meidän on uskallettava arvioida, mitkä hoidot tuottavat terveyttä ja mitkä eivät – ja tehdä päätökset sen mukaisesti. Jokainen turhaan käytetty euro on pois ennaltaehkäisystä, perusterveydenhuollosta ja kaikkein haavoittuvimmista.
Aluevaltuutettuna odotan helmikuussa valitulta hyvinvointialueen johtaja Piia Vuoreltaraikkaita avauksia vaikuttavuusperusteisen johtamisen vahvistamiseksi.
Tarvitsemme selkeää suuntaa, jossa päätökset perustuvat tietoon ja jossa rajalliset resurssit kohdennetaan viisaasti. Vain näin pystymme turvaamaan laadukkaat ja saavutettavat palvelut koko Keski-Suomen maakunnassa.
Meillä Keski-Suomessa tarvitaan nyt rohkeutta siirtää keskustelu säästöistä vaikuttavuuteen. Hyvinvointiyhteiskunta ei murene siksi, että arvioimme toimintaamme kriittisesti. Se murenee, jos emme tee sitä.
Leila Lindell
aluevaltuutettu, Keski-Suomen hyvinvointialue
kaupunginvaltuutettu, Äänekoski
