Keski-Suomen hyvinvointialue seisoo tienhaarassa – ja nyt sen ylle loistavat valtion arviointimenettelyn kirkkaat ajovalot. Arviointiryhmä on antanut tiukan määräyksen: alijäämä ei saa kasvaa, palveluverkkoa on uudistettava ja kulujen on vähennyttävä vähintään 18,6 miljoonalla eurolla. Paine on kova – ja nyt katsotaan, löytyykö johtajuutta, joka kestää tämän valokeilan alla.
Valtion tuore selvitys kertoo, että Keski-Suomella on maan suurin alijäämä – lähes 1 200 euroa jokaista asukasta kohti.Ensi vuonna aluetta odottaa 58 miljoonan euron sopeutus, jolla luvataan turvata palvelut ja sovittaa toiminta valtion rahoitukseen. Hyvinvointialuejohtaja Jan Tolletin mukaan palveluihin ei käytetä enää enempää rahaa kuin mitä valtio antaa. Kuulostaa hallitulta, mutta todellisuudessa moni muutos tulee tuntumaan arjessa kipeästi.
Lisäksi on rehellisesti todettava, että osa ongelmista on itse aiheutettu. THL:n palvelutarvelaskenta perustuu diagnoositietoihin, joita Keski-Suomessa ei kirjattu oikein –Tämä virhe pienensi alueen rahoitusta jopa kymmenillä miljoonilla euroilla. Kyse ei ollut valtion virheestä, vaan omasta, joka maksoi asukkaille kovan hinnan. Tietojohtamisen ja raportoinnin puutteet ovat nyt näkyneet talousluvuissa.
Esitetyssä sopeutusohjelmassa puhutaan palvelujen turvaamisesta, mutta käytännössä se tarkoittaa terveysasemien ja pienten yksiköiden sulkemisia, henkilöstövähennyksiä ja palvelujen keskittämistä. Luhangan ja Multian sote-pisteet, useita pieniä hammashoitoloita ja neljä vanhushoivan yksikköä aiotaan sulkea. Osa neuvoloista yhdistetään tai siirtyy toisiin toimipisteisiin.
Nämä ratkaisut voivat tuoda säästöjä paperilla, mutta ne eivät paranna palvelujen saatavuutta – päinvastoin, ne heikentävät sitä.
Kun aluevaltuusto joulukuussa tekee päätöksen palveluverkosta, laskua ei saa maksatuttaa pienten kuntien asukkailla.Keskittäminen suuriin yksiköihin ei ole ratkaisu, jos se vie palvelut yhä kauemmaksi ihmisistä. Palvelujen pitää olla lähellä ja saavutettavia, ei vain diginä tai tunnin ajomatkan päässä.
Erityisesti ikäihmisten palveluissa on oltava tarkkana. Ympärivuorokautisen hoivan paikkoja aiotaan vähentää ja yhteisöllistä asumista lisätä, jotta Keski-Suomi saataisiin “maan keskiarvon tasolle”. Samalla kuitenkin moni vanhus jää yksin. Tämä ei ole pelkkä talouspäätös – se on inhimillinen kysymys siitä, miten kohtelemme niitä, jotka ovat tämän maakunnan rakentaneet. Palvelujen mittarina ei voi olla vain kustannustehokkuus, vaan myös ihmisarvo ja turva.
Professori Pekka Neittaanmäki on todennut, että tulevaisuuden hyvinvointialue menestyy vain, jos se johtaa tiedolla, hyödyntää digitalisaatiota ja kuuntelee henkilöstöään.
Tekoäly ja data eivät yksin ratkaise kaikkea, mutta ne voivat vapauttaa ammattilaisten aikaa siihen, mikä on tärkeintä: ihmisten kohtaamiseen.
Siksi on ratkaisevan tärkeää, että henkilöstöä kuullaan aidosti. Parhaat kehittämisideat syntyvät arjen työpisteissä, eivät kokoushuoneissa. Työntekijöiden ääni on nyt kuultava ennen kuin päätökset lyödään lukkoon.
Ja ennen kaikkea: nyt tarvitaan vahvaa poliittista ja operatiivista johtajuutta, joka uskaltaa katsoa virheitä silmiin, tehdä korjausliikkeitä ja kantaa vastuun.
Epäröinti on suurin riski. Jänis ei selviä valoissa jäämällä paikalleen – sen on loikattava.
Nyt on aika suunnata eteenpäin avoimuudella, tiedolla ja ihmisten arvostamisella.
Hyvinvointialueen tulevaisuus ei ratkea leikkaamalla, vaan oppimalla, kuuntelemalla ja johtamalla rohkeasti.
Leila Lindell. maakuntaneuvos, aluevaltuuston jäsen keskusta
Missään en ole nähnyt kerrottavan kuka nämä diagnoositiedot syöttää. Ne ei nähtävästi automaattisesti siirry vastaanotolla vaan joku syöttää ne jälkikäteen, niinkö? Vai jätetäänkö ne syöttämättä kiireeseen vedoten. Tästä rahojen menetyksestä on kyllä uutisoitu monet kerrat mutta miten menetys on konkreettisesti aiheutettu? Perehdytys jäänyt tekemättä eikä kerrottu mihin kaikki vaikuttaa.
Muutenkin diagnooseihin perustuva rahan ansainta vaikuttaa kummalliselta systeemiltä joka vaatisi yksinkertaistamista ja järkevöittämistä.