Keski-Suomen hyvinvointialueen aloittaessa suuri määrä kuntien työntekijöitä siirtyy hyvinvointialueen työntekijöiksi, muistuttaa Leila Lindell mielipidekirjoituksessaan.
Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla työntekijöistä on jatkuva pula ja on ennakoitu, että henkilöstön saatavuus ja pysyvyys on yksi tulevaisuuden palveluiden suurimmista ongelmista.
Hyvinvointialueen perustamisen edetessä henkilöstön asemaan sekä hyvinvointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Palkkaukseen liittyvät ratkaisut tehdään valtakunnallisesti, mutta paljon on tehtävissä myös hyvinvointialueen sisällä. Käytännön työ on ammattilaisten työtä, mutta aluevaaleilla valittavat valtuutetut päättävät millainen henkilöstö- ja työnantajapolitiikka alueella on.
Hyvä esimiestyö on keskeistä työssä viihtymisessä. Riittävä perehdytys ja jatkuva tiimin ja esimiehen tuki vaikeissa tilanteissa auttaa työssä jaksamiseen. Tässä valtavassa muutoksessa tarvitaan myös vahvaa ja suunnitelmallista muutosjohtamista uuteen.
Vanhusten tuki ja hoiva on alue, jossa kotihoito ja liikkuvat palvelut tulevat korostumaan ja olemaan erityisen tärkeitä. Kodeissa käyvät hoitajat näkevät asiakkaan kokonaistilanteen ja esimerkiksi omahoitajan uupuminen on asia, josta heillä on usein selkeä näkemys. On erittäin tärkeää, että asiakkaiden kanssa työskentelevien viestit kuullaan ja niihin reagoidaan.
Hyvinvointialueen on työnantajana huomioitava, että ja hyvinvointialueen yksiköissä tehdään paljon keskeytymätöntä kolmivuorotyötä ja osa henkilöstöstä on samalla pienten lasten vanhempia. Hyvällä henkilöstöpolitiikalla ja myös turvallisilla työskentelyolosuhteilla luodaan tarvittavaa veto-ja pitovoimaa henkilöstön osalta. Tästä hyötyvät alueen asukkaat ja potilaat palveluiden saatavuus paranee.
Hyvinvointialueen muodostamisen yhteydessä henkilöstöön liittyvissä ratkaisuissa on hyvä kuulla laajasti henkilöstöä ja osallistaa myös heidät uuden organisaation tekemiseen. Heillä on paras tieto arjen toimivuudesta.
Leila Lindell, maakuntaneuvos, kaupunginvaltuuston jäsen
