Äänekoskella on viime vuosien aikana panostettu koulurakennusten uudistamiseen. Nyt meillä on terveet koulut ja pääosin modernit oppimisympäristöt .Tämä on eritysen tärkeää kun siirrymme maakuntamalliin. Silloin maakuntahallinto vie suuren osan verotuloistamme ja suuret investoinnit asettaisivat suuria haasteita kunnallemme. Kaikkien koulujen osalta ei olla vielä päästy maaliin. Näyttää siltä, että Koulumäen vanhojen osien peruskorjauksen yhteyteen ei suunnitelmissa olla varattu riittävästi varoja koulutekniikan uudistamiseen. Tiettävästi saneerattaviin tiloihin ollaan siirtämässä vanhaa oppimistekniikkaa ja tällöin olisi syntymässä ei toivottava tilanne. Koulunkäynti aloitetaan tulevaisuuden tekniikan mukaisessa ympäristössä, mutta ylemmillä luokka-asteella palataan vanhaan tekniikkaan. Nyt ei ole vielä liian myöhäistä löytää ratkaisua tämän uhkaavan epäkohdan korjaamiseksi.
Hallitus ja eduskunta ovat päättäneet oppivelvollisuuden korottamisesta 18 ikävuoteen asti ja se koskee 2005 ja sen jälkeen syntyneitä nuoria.Uudistuksen päätavoitteena on että kaikki nuoret suorittaisivat toisen asteen tutkinnon.Tutkinnon suorittaminen on kaikille maksutonta (oppimateriaali, kouluruokailu ja koulukyydit kun niihin on oikeus). Ilman toisen asteen tutkintoa jää noin 15 prosenttia ikäluokasta. Miksi toimenpiteet on tarkoitus kohdistaa koko ikäluokkaan?
Opetus-ja kulttuuriministeriö on laskenut, että erityisesti ilmaisen oppimateriaalien ja koulumatkojen hintalappu olisi 129 miljoonaa euroa vuodessa kun taas kuntaliitto arvioi hintalapuksi 180 miljoonaa euroa vuodessa joista 114 miljoonaa käytettäisiin oppimateriaaleihin.
Uudistukseen varatut rahat tulisi ohjata varhaiseen tukeen, ohjaukseen ja motivointiin. Olisi tärkeää kehittää nuorten oppisopimusjärjestelmää ja esimerkiksi lukioon valmentavaa koulutusta. Erilaiset opiskelua vaikeuttavat ongelmatekijät pitää tunnistaa, kartoittaa ja puuttua niihin jo varhaisessa vaiheessa. Perusopetuksessa syntynyttä osaamisen vajetta tai haasteita ei voi ratkaista vain laajentamalla oppivelvollisuutta, eikä ammatillinen koulutus voi paikata perusopetuksen puutteita.
Kunnat ovat jo tällä hetkellä valmiiksi taloudellisesti haasteellisessa tilanteessa ja maakuntahallinto vaatii rahaa. Meidän täytyy muistaa että olemme vastuussa myös tulevien sukupolvien taloudellisesta turvasta, palveluiden saatavuudesta ja hyvinvoinnista.
Kati Somiska, kuntavaaliehdokas Kokoomus
Suomen hallitushan on jo päättänyt toisen asteen oppivelvollisuuden. Siihen ei kunnallisvaltuutettu voi vaikuttaa. En tiedä, ymmärsinkö Kati Somiskan kirjoituksen oikein, mutta hän on ehdolla kuntavaaleissa, eikä hallituksen päätöstä Äänekosken valtuustoissa peruta.
Se on totta, että jos valtio ei tue kuntia oppivelvollisuuden laajentamisessa, tulee kunnille paljon lisäkustannuksia. Ehkä pitkässä juoksussa säästöä, jos saadaan työelämään ja elämään mukaan nuoria, jotka ovat vaarassa jäädä työelämän ulkopuolelle ja pahimmillaan syrjäytyä koko loppuelämäkseen.
Toivottavasti toisen asteen koulutukseen laitettavat rahat eivät ole pois varhaisen vaiheen tuesta, esim. koulupsykologeilta ja -kuraattoreilta, mikä johtaa helposti taas samoihin, jopa pahempiin ongelmiin. Näistä resursseista päätetään kunnassa.
Ja vielä: miten saadaan koulun penkille ne, joille se ei maistu edes peruskoulussa. Haetaanko vaikka 17-vuotiaita väkisin kotoa, jos he jatkuvasti lintsaavat. Jos koulu ei maistu nuorempana, ei se ehkä maistu vähän vanhempanakaan. Tosin moni poika viisastuu vasta murrosiän jälkeen, ja toinen aste voi mennä jo paljon paremmin kuin yläaste .