Kuntavaaliehdokkaana minulla on tällä hetkellä mielenkiintoinen tehtävä, sillä vastaan eri vaalikoneisiin. Tulee pohdittua monenlaisia asioita ja otettua niistä selvää. Tämä on hyvää treeniä, jos saan tulevissa vaaleissa tarpeeksi luottamusta vaikuttajapaikkaan. Monet kysymykset liittyvät kouluun. Olen vastannut myös kysymykseen koulurauhan säilyttämisestä ja tarvitaanko enemmän pehmeitä keinoja kuin kovia rangaistuksia sen säilyttämiseksi. Olisin halunnut vastata myös siihen, miten kasvattajille annetaan koulurauha.
Elämäni mittaisen koti- ja ammattikasvattajakokemukseni perusteella lapsilla ja nuorilla täytyy olla säännöt ja rajat ja niiden rikkomisesta tulee seurata rangaistus. Kovien rangaistusten sijaan toimivampi on sellainen, jossa lapsi tai nuori joutuu itse aktiivisesti pohtimaan, mitä tuli tehtyä ja miten toimia, jotta ei jatkossa ole samassa tilanteessa. Kun on rikottu yhteisiä sääntöjä, on hyvä pysähtyä yhteisten arvojen äärelle. Voi pyytää kuvittelemaan aikamatkan taaksepäin ja miettimään, mikä arvo unohtui, kun tapahtui, mitä tapahtui – tai mikä arvo olisi hyvä olla jatkossa mukana ja miten sitä toteuttaa. Koulun tehtävä on tiedon kartuttamisen lisäksi ohjata oppilaita näkemään asioita toisen näkökulmasta ja ymmärtämään toisen kokemuksia ja tunteita.
Turvallisessa koulussa huomioidaan ryhmäprosessi osana ryhmien ja koko koulun ja myös yksilön hyvinvointia. Koulun ilmapiiriin käytetty aika tulee aina takaisin oppimistuloksina. Koulun kasvattajilla on aito huoli aikuisten riittävyydestä ryhmäkokojen paisuessa. Oppimisen tuen resurssit, laadukkaat oppimateriaalit ja työvälineet tulee turvata myös jatkossa. Opetusta antamaan tarvitaan kelpoisia opettajia ja oppimisen tueksi ammattitaitoisia erityisopettajia ja koulunkäynninohjaajia.
Kasvattajien koulurauhaa ei tueta epäluottamuksella, jota hallituspuolueen taholta on kuulunut! En hyväksy kiihkoilua enkä sitä, että annetaan kuva kuin kouluissa opetettaisiin jotain perverssiä tai mitä sattuu mieleen juolahtamaan tai että kasvattajat olisivat aivan idiootteja. Olemme oikeasti lapsista ja nuorista välittäviä aikuisia ja opetettava sisältö on varmasti elämisentaitojen kannalta keskeistä. Opetussuunnitelman mukaan tehtävänämme on inhimillisen ja sosiaalisen pääoman kartuttaminen eli monenlaisten elämässä tarvittavien taitojen oppiminen ja ihmisten kanssa toimeen tuleminen.
On tärkeää, että lasten ja nuorten kehitystä tuetaan yhteistyössä kotien, oppilashuollon osaavien henkilöiden ja koulun verkostojen kanssa. Äänekoskella on hyvä yhteistyö nuorisotoimen ja seurakunnan kanssa. On kuitenkin tilanteita, joissa koulun sovittelevat ja aktiivisen kuuntelun keinot eivät riitä. Kun on kyse lainvastaisista teoista, ne tulee siirtää suoraan esimerkiksi poliisin tai sosiaaliviranomaisen käsiteltäviksi.
Minä luotan ammattikasvattajiin! Luotan myös kasvaviin nuoriimme! Perheiden ja moniammatillisen yhteistyön turvin myös seuraava sukupolvi on osa Äänekoski-ilmiötä. Koulurauha ja sen vaatimat resurssit täytyy turvata ja pelastaa palvelut!
Johanna Arho-Forsblom, erityisluokanopettaja, Keskustan kuntavaaliehdokas
