Kaavoitusmonopolin myötä tulevilla valtuutetuilla on valtikka käsissään, kun tuulivoimalasuunnitelmia pannaan käytäntöön. Liimattalaan suunnitellun teollisuusalueen taloudellisista vaikutuksista on puhuttu vähän. Tuloja kerrotaan syntyvän veroista, työllisyysvaikutuksista ja maanvuokrista, mutta on hyvä tiedostaa, että 1300ha teollisuusalue jättimäisine torneineen ei tarkoita ainoastaan iloista eurojen kilinää.
Yhdeksän voimalan on kerrottu tuottavan kiinteistöveroa yhteensä 180 000 euroa vuodessa. Tuulivoimalan kiinteistöverotettavan arvon vuotuista 2,5 prosentin ikäalenemaa ei ole tuotu esille, mutta se on huomioitava. Kiinteistövero 20. vuonna olisi enää noin 111 300 euroa. Toiminta-aikanaan tuulivoimalaitos tuottaisi keskimäärin 134 000 euron vuositulot, siis noin 7 euroa per asukas per vuosi.
Tuulivoiman koko arvoketjun työllisyysvaikutuksia tarkastellessa on huomioitava suunnittelu, rakentaminen, käyttö ja kunnossapito sekä tuulivoimaloissa käytettävien komponenttien ja materiaalien teollinen valmistaminen. Työllisyysvaikutukset voidaan jakaa suoriin eli tuulisähkön tuotannon vaikutuksiin sekä kerrannaisvaikutuksiin eli muutoksiin muilla toimialoilla ja palkkakertymän kasvusta johtuvaan kulutuksen kasvuun. (Suomen Tuulivoimayhdistys ry 2021.)
Suunnitteluvaiheessa työllisyyttä syntyy esim. konsulttipalveluista, tieteellisestä tutkimuksesta ja kehityksestä, julkisen hallinnon toimista ja markkinoinnista. Vaikea sanoa, paljonko tämä oikeasti on tuonut tai tuo Äänekoskelle euroja, tästä on vaiettu.
Keskeisessä roolissa olleen tanskalaisen konsulttijätin Rambollin suomalainen tytäryhtiö ei ainakaan loista äänekoskelaisten työllistäjänä eikä varsinkaan tulouta voittoaan tai maksa verojaan tänne. Muutkaan suunnitteluvaiheen toimenpiteet eivät kuulosta ensisijaisesti äänekoskelaiselta työltä.
Komponenttien ja materiaalien valmistaminen puolestaan tapahtuu pääsääntöisesti kaukana Suomen rajojen ulkopuolella, josta olisi helppo livetä kysymykseen vihreän energian puhtaudesta.
Työllisyyden suorat ja kerrannaisvaikutukset Äänekoskelle syntyisivät rakentamisvaiheessa, jolloin toivon mukaan hyödynnettäisiin ainakin osittain paikallisia yrityksiä esim. maansiirtotöissä, betonin hankinnassa, kuljetuksissa sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnassa. Ruotsissa Havsnäsin tuulipuistossa tehdyn tutkimuksen mukaan koko hankkeen työllisyysvaikutukset paikallisesti olivat 2,8 työvuotta per MW ja ne syntyivät lähes kokonaan rakennusvaiheessa. (Duveskog 2010.) Liimattalan tapauksessa se yksinkertaistaen tarkoittaisi, että 56 ihmistä saisi töitä koko rakennusajaksi (2v). Tähän toki vaikuttaisi merkittävästi se, kuinka suuri osa rakennusvaiheen töistä pystyttäisiin tuottamaan lähiseudun yrityksillä ja löytyisivätkö työntekijät Äänekoskelta.
Rakennusvaiheen jälkeen kun voimala on toiminnassa, äänekoskelaisia ei juuri tarvittaisi. Yksi tuulivoimala työllistää vuodessa suoraan 0,17 henkilöä (Suomen Tuulivoimayhdistys ry). Huoltotyöt on kuitenkin usein keskitetty yhtiöiden erikoisosaajille, jotka tulisivat muualta kuin Äänekoskelta.
Kiinteistöveron ja työllisyysvaikutuksen lisäksi tuulivoimalahankkeen tulot näkyisivät maanomistajien pussissa. Suurimmat vuokratulot ohjautuisivat suurille metsäyhtiöille ja muutamat maanomistajat käärisivät sievoiset vuokratulot pussiinsa voimalan koko elinkaaren aikana. Kuinka moni ja kuinka paljon on hämärän peitossa.
Yhteen vedettynä Liimattalan tuulivoimala tuottaisi kiinteistöveroina vuodessa noin 7€/asukas, muutamille maanomistajille vuokratuloja sekä työllistäisi paikallisia yrityksiä ja toisi kerrannaisvaikutuksia esim. hotelli- ja ravitsemusalalle pariksi vuodeksi rakennusvaiheen aikana.
Talousvaa’assa on toinenkin kuppi, josta on vaiettu vielä visummin. Kansainvälisten tutkimusten mukaan tuulivoimalat laskevat lähialueen kiinteistöjen arvoa kymmenillä prosenteilla. Suomessa tehdyn arvion mukaan asuinkiinteistöjen arvo alenee kolmasosan tuulivoimalan lähivaikutusalueella. Arvonalenema omarantaisissa loma-asunnoissa on tätäkin suurempi. (Gibbons 2015; Lindholm 2013).
Liimattalan alueella, näiden 300 metristen tuulivoimaloiden lähietäisyydellä, asuu noin 400 henkilöä ja loma-asuntoja on n. 150. Koko Konginkankaalla asuinkiinteistöjä on noin 1000. Talouden keskikoko on noin kaksi henkilöä (Tilastokeskus, 2019).
Liimattalassa vähintään 200 asuinkiinteistön ja 150 lomarakennuksen arvo tulee romahtamaan. Myynnissä olleiden omakotitalojen keskimääräinen hinta alueella on ollut 125 000 euroa (Etuovi.com) ja loma-asuntojen 77 000 euroa (Taloustaito.fi). Maltillisesti arvioiden omakotitalojen arvonalennus olisi yhteensä 7,5 milj.€ ja loma-asuntojen 3,5 miljoonaa euroa. Tässä laskelmassa ei ole huomioitu muualla Konginkankaalla olevia 300 kiinteistöä, joiden arvoon nämä Suolahteen asti näkyvät, kirkkaasti valaistut tornit varmasti vaikuttavat.
Tuulivoimala-alueet eivät ole kokemuksen mukaan olleet Suomessa muuttovoittoisia. Perheet eivät halua tuoda lapsiaan tuulivoimaloiden alle, vaikka maallemuutto alkaa olemaan trendi. Etätyönteko on vaikeaa tuulivoimalasta aiheutuvien mobiiliverkon häiriöiden vuoksi. Kaikki eivät kestä voimaloiden haittoja ja muuttavat pois tai pahimmillaan siirtävät vain kirjansa ja veronsa pettyneinä muualle.
Viheralueen kehitysmahdollisuudet kuivuvat. Ensin häviää koulu, sitten loputkin palvelut ja loppujenkin kiinteistöjen arvo romahtaa. Kun kylä pikkuhiljaa kuolee, paljonkohan se painaa paikallistaloudessa? Kaupungin arvion mukaan (poislukien arvoalenema) voimala tuottaisi 20 vuoden aikana verotuloja n. 2,7 miljoonaa euroa. Paljonko se painaa vaakakupissa verrattuna liimattalalaisten tavallisten ihmisten ja perheiden 11 miljoonan euron uhraukseen? Inhimillistä murhetta ja muita haittojahan ei voi edes rahassa mitata. Niitä olisi parin vuoden toimeliaan ajan jälkeen luvassa vielä kymmenien vuosien päähän.
Ihmettelen sitä valtuutettua, joka itseriittoisesti ja häikäilemättömästi ulosmittaisi satojen kanssaihmistensä omaisuuden ja hyvinvoinnin.
Nina Välimäki, kuntavaaliehdokas (kesk.)
Kiitos Nina selvityksestä, joka ei perustu tunteisiin, vaan faktoihin. Ne on hyvä jokaisen päätökseen osallistuvan lukea.
Tähän hankkeeseen on haudattu niin monta koiraa, että se päätöksen valmistelu ja eteneminen haisee kauas. Hajuihin sekoittuu välinpitämättömyys asukkaita, luontoa, ekosysteemiä ja kyläläisten omaisuuden suojan arvostamista kohtaan. Tämä ilmenee mm. Siten, että vaikka kaupungin vesilaitoksen myymä vesi on juuri sen alueen pohjavettä, niin ei ole esitetty mitään toimenpiteitä sen suojelemiseksi.
Toinen merkittävä hajurakoa lisäävä tekijä on ollut, että miten on kohdeltu kyläläisten oikeutta olla kaavoitusprosessissa mukana ja tietoisia hankkeesta. Se on kaikella tapaa yritetty salata ja voimassaolevaa kaavaa on annettu lähteä tutkimaan ilman mitään luottamushenkilöpäätöstä. Tämä kaikki käy ilmi niistä toimenpiteistä, joita on tehty jo ennen, kun kaupuginhallitus sai asiasta mitään lausua. Toivottavasti muut yhtä merkittävät päätökset eivät synny näin lukittujen suiden toimesta. Se ei ole demokratiaa, vaan juuri sitä valtaa, jota kunnissa pitää kavahtaa.
Uusi valtuusto voisi lähteä siitä, että johtosäännöt ja hallintotavat tukevat demokratiaa ja tasapuolista kuntalaisten kohtelua. Me emme pyydä tuulivoimalaa, vaan kehitystä sellaiseen ympäristöön, jossa tuo alue on ollut vuosituhansia. Siinä se tuottaa raakapuusta hiilinieluna, tehtaalle, joka sijoittui tänne juuri yhtenäisten metsävarojen takia. Puu kasvaa vuodesta toiseen sukupolvien ajan. Se riittää meille ja toivoisimme sen saavamme pitää.
Onnettumiisriskikin olisi hyvä ottaa huomioon.
https://yle.fi/uutiset/3-11663489
Valitettavasti tuulivoima aiheuttaisi mittavia haittoja niin lähialueiden ihmisille kuin luonnolle ja maisemalle. Hyödyt, jotka ovat pelkästään taloudellisia, eivät ole kriittisesti tarkastellen mitenkään verrannollisia haittoihin. Toivon että nyt tehtäisiin viisas päätös tämän asian suhteen.
Ehdokas Nina kirjoitti: ”Tuulivoimala-alueet eivät ole kokemuksen mukaan olleet Suomessa muuttovoittoisia.” Minä kirjoitan: Äänekoski ei ole muuttovoittoinen, mutta ei ole 95% muistakaan Suomen kunnista. Eikä tule, vaikka joku markekin joskus sellaista vakuutteli. Ei muuten muuta maalle väkeä kaupungeista kuin korkeintaan satunnaisia kansalaisia. Joten kun tuulivoimaloita suunnitellaan, niin suunnitellaan niiden sijoituksia vähintäin 2 km etäisyydelle asutuksesta. Enemmän maalaismaisemaa on pilattu ilmajohdoilla, joita Suomi on ollut pullollaan. Nyt niitä on vihan vimmalla upotettu maahan, maksoi mitä maksoi. Tuulivoimaloita Suomi tarvitsee, niin myös ydinvoimaa. Maamme edun mukaista on olla omavaraisia sähköenergiasta, joka ei saastuta hengittämäämme ilmaa.
Toivottavasti pessimismisi ei edusta kansaa sentään kovin laajasti. Sillä kyllä saadaan mahdollisuudetkin kuopattua.
Kaupungistuminen on totta, mutta meidänhän pitäisi Äänekoskella olla enemmän kiinnostuneita siitä, että maaseudun on nähty olevan sille tulevaisuudessa selkeä vastavoima. Sitran johtava tulevaisuusennustaja Mikko Dufva on tutkinut asiaa ja havainnut, että seuraavat tekijät lupaavat maaseudulle vipinää: 1) lähes miljoona suomalaista suunnittelee maalle muuttoa, 2) koti on yhä useammin sekä kaupungissa että maalla, 3) kun maatalous muuttuu, työvoiman tarve maatiloilla lisääntyy, 4) kotimaan matkailun suosio kasvaa, 5) etätyöstä on tullut tavallista ja 6) mielikuva maaseudusta on rikastumassa.
Kun tähän yhdistetään Evan tutkimuksen tuottama tieto, jonka mukaan 82 prosenttia suomalaisista kokee, että työpaikkojen stressi polttaa loppuun, ja 40 prosenttia suomalaisista olisi valmis tinkimään palkasta, jos vapaa-aikaa olisi enemmän, minä näen huikeasti maaseudun mahdollisuuksia, joihin pitäisi tarttua rivakalla ja luovalla otteella eikä voivotella surkeuden alhossa.
Kun ihmiset etsivät rauhallisemman elämänrytmin mahdollistavaa työtä tai etätyöskentelyvaihtoehtoa voi Äänekoskikin halutessaan olla merkittävässä roolissa. Tarve on niin ilmeinen, että toimenpiteille löytyy selkeitä ja tavoitettavia kohderyhmiä – esim. etätyöstä ja down shiftingistä kiinnostuneet, joita analysoimalla palvelumuotoilukin onnistuu. Tilastojen mukaan muuten maaseutu houkuttaa nykyisin asukkaikseen eniten hyvätuloisia toimihenkilöitä ja ikääntyviä mökkeilijöitä.
Mitä tulee tuulivoimaloihin, olen samaa mieltä siitä, että puhdasta energiaa tarvitaan. Mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Sinä ehdotat tuulivoimaloita vähintään 2km päähän asutuksesta. Olet samoilla linjoilla BBC Futuren kanssa (https://www.bbc.com/future/article/20200302-how-do-wind-farms-affect-bats-birds-and-other-wildlife) Tosin he ehdottavat vielä lyhempää etäisyyttä, mutta ei maaseudun asutuksen joukkoon vaan rakennettuun kaupunkiympäristöön. Silloin nimittäin tuulivoimaloiden haitalliset vaikutukset toiselle yhtä vakavalle ympäristöongelmalle eli luontokadolle minimoituvat.
Kansan edustaja, olet sitä mieltä, että tuulivoimalat tulee sijoittaa vähintään 2km etäisyydelle asutuksesta. Liimattalan tuulivoimaloiden suunnitelmassahan tämä ei toteudu. Asutus on vain 1,5 km päässä. Ja lisäksi pohjavesi ja vedenottamo, josta alueen asukkaat saavat juomavetensä, ovat vielä lähempänä.
Siksi alueen asukkaat voimakkaasti vastustavat Liimattalan tuulivoimalahanketta.
Kommenttini pointti olikin siinä, että kuvitellaan utopioita: ”jopa miljoona suunnittelee muuttoa maalle ja tuulivoimalat olisivat este maalle muutolle”. Tuo kaikki on höpö höpöä. Päin vastoinhan tuo voi olla: Koska seutukunnalla on tuulivoimaa, suurista kaupungeista vihreästi ajattelevat kansalaiset voivat harkita muuttavansa maalle. Tuulivoima luo sellaista edistyksellistä ilmapiiriä. Mutta turha on ainakaan haihatella miljoonan suomalaisen muuttavan isoista kaupungeista maalle ja jättää työpaikat kaupunkeihin.
Mikko Dufvahan, jonka ennusteisiin tuo miljoona perustuu, on aika oppinut ja kokenut kaveri. Tekniikan tohtori ja aiemmalta uraltaan mm. VTT:n tutkija ja nyt siis Sitran johtava tulevaisuusennustaja. Sehän on hienoa, että Äänekoskelta löytyy kovempaa osaamista ja parempaa tietoa. Eikun taidot peliin ja kylää kehittämään! 😉
Olin mukana Konginkankaan maneesihankkeessa. Sen kaatumisesta on jo pari vuotta, mutta vieläkin siitä tulee säännöllisesti kyselyitä, sillä alue kiinnostaa muuttokohteena. Yhtään kyselyä ei ole tullut tuulivoima-alueesta vaikka aika näkyvästi olen sen tiimoilta ollut esillä 😅
Minua häiritsee täällä keskustelijoiden piiloutuminen nimimerkkien taakse. Eikö olisi reilua kertoa omalla nimellä, jos on painavaa asiaa. Se muistuttaa vähän puun takaa ampumiselta.
Kiitos heille harvoille kirjoituksista, jotka eivät perustu tunteisiin, vaan faktoihin. Lainaan erään tuulimyllymiehen kirjoitusta lyhennettynä koskien vain tuulivoimala-aihetta. Olen pyytänyt luvan tähän. Teksti on julkaistu jossain kurikkalaisessa mediassa: Kurikassa on tilaa uusiutuvalle energialle (otsikko)
Nyt päättyvällä valtuustokaudella Kurikka on antanut luvat kuudelle suurelle tuulivoimapuistolle alueellaan. Yksi on valmis ja loput valmistuvat kahden vuoden aikana. Kyseessä on valtakunnallisestikin merkittävä yhteensä 450 MW:n tuulivoimalisä sisältäen n. 90 jättiturbiinia. Tällainen arsenaali tuulivoimaa tuottaa Kurikan kaupungin kassaan kiinteistöveroa n. 2,8 m€/vuosi. Vrt. Suomen 1. ydinvoimala Loviisa 1 oli valmistuessaan 440 MW:n tehoinen. Olkiluoto 3 on 1500 MW, jos se valmistuu. Kurikan tuulivoimaloiden vuosituotanto on arvioitu n. 1 350 000 MWh. Se ylittää yli kymmenkertaisesti koko kaupungin sähköntarpeen. Kun tähän lisätään Kurikan kahden vesivoimalan tuotannot, voimme olla todella ylpeitä uusiutuvan sähkön tuotannostamme…..
(Kurikka on siinä mielessä verrokkikaupunki Äänekoskelle, että siihen on liitetty hiljakkoin Jurva ja Jalasjärvi, asukkaita on hiukan enempi kuin Äänekoskella, samoin pinta-ala on isompi kuin Äänekosken pinta-ala)