Kylän itseluottamus ei ole vain lämmin tunne siitä, että meillä menee ihan hyvin. Se on paljon enemmän – se on taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen voimavara, jonka vaikutus ulottuu pitkälle kylän ulkopuolelle. Kun kylä uskoo itseensä, se luo edellytyksiä yrittäjyydelle, yhteisöllisyydelle ja koko kunnan elinvoimalle. Lopulta kylän itseluottamus vaikuttaa jopa kansantalouteen asti.
Kyläyhdistykset ovat tässä avainasemassa. Ne eivät ole pelkkiä tapahtumien järjestäjiä tai kahvinkeittäjiä – ne ovat paikallisen kehityksen moottoreita, joita harvoin huomataan silloin, kun ne toimivat hyvin. Ne pitävät yllä tiloja, suunnittelevat hankkeita, rakentavat verkostoja ja toimivat linkkinä asukkaiden, yrittäjien ja viranomaisten välillä. Ilman kyläyhdistyksiä moni pieni paikka olisi vain nippu rakennuksia kartalla – ilman sisältöä, ilman ääntä, ilman tulevaisuutta.
Mutta miten tämä liittyy itseluottamukseen?
Kyläyhdistys on usein se ensimmäinen paikka, jossa joku uskaltaa ehdottaa jotakin uutta. Se voi olla nuorten pelitila, kyläsauna, luontoreitti tai koulutusilta. Jos ehdotukseen suhtaudutaan myönteisesti, se ruokkii yritteliäisyyttä ja rohkeutta. Jos taas torjunta tulee heti – ”ei meillä tuollaista voi” – syntyy hiljaisuus, joka tappaa ideat jo ennen kuin ne syntyvät. Yhteisön reaktio määrittää, kasvaako kylän itseluottamus vai kutistuuko se.
Itseluottamus näkyy siinä, miten kylä puhuu itsestään. Puhutaanko meistä ylpeästi? Nähdäänkö kylässä mahdollisuuksia vai pelkkiä ongelmia? Uskalletaanko kertoa ulospäin, että meillä tapahtuu, että me kehitymme? Kun kyläläiset alkavat puhua myönteisesti omasta yhteisöstään, se luo ketjureaktion: mukaan tulee uusia ihmisiä, syntyy uusia ideoita ja luottamus leviää kuin hyvä huhu. Kylä, joka uskoo itseensä, vetää puoleensa myös ulkopuolisia – matkailijoita, uusia asukkaita, jopa sijoittajia.
Itseluottamus synnyttää myös yrittäjyyttä. Usein pienet yritykset syntyvät siitä, että joku huomaa tarpeen ja uskaltaa tarttua siihen: kahvila kylätalon yhteyteen, pyörävuokraamo luontoreitille, tai verkkokauppa, joka tuo paikallisen tuotteen maailmalle. Kyläyhdistyksillä voi olla iso rooli siinä, että ne tarjoavat tilan, tuen tai jopa ensiaskeleet liiketoiminnalle. Yhteisön ilmapiiri vaikuttaa: uskalletaanko yrittää, jaksetaanko tukea?
Kuntien näkökulmasta tämä ei ole sivuseikka. Kyläyhdistysten ja paikallisyhteisöjen aktiivisuus vaikuttaa suoraan siihen, kuinka elinvoimainen kunta on. Kun kylillä on vahva itseluottamus, kuntaan syntyy toimintaa, joka ei maksa kunnalle juuri mitään mutta tuo paljon: elämää, tapahtumia, näkyvyyttä ja hyvinvointia. Moni kunta etsii ratkaisuja väestökatoon tai palveluiden supistamiseen – ehkä yksi vastaus onkin siinä, että vahvistetaan kylien itseluottamusta ja niiden toimijoiden mahdollisuuksia.
Myös kansantaloudessa kylien roolia aliarvioidaan. Maaseudulla toimii suuri määrä mikroyrityksiä, yksinyrittäjiä, sesonkityöntekijöitä ja osaajia, joiden työ ei ehkä näy Helsingin katukuvassa mutta joiden merkitys korostuu esimerkiksi ruokahuollossa, metsätaloudessa, matkailussa ja kädentaitoaloilla. Kun kyläyhdistykset tukevat paikallista yrittäjyyttä – tarjoavat tiloja, näkyvyyttä ja yhteistyötä – ne vaikuttavat suoraan siihen, miten nämä elinkeinot voivat. Jokainen toimiva kylä on pieni mutta tärkeä solmukohta kansantaloudessa.
Yhteisöllisyyden merkitystä ei voi myöskään liikaa korostaa. Kylän itseluottamus syntyy myös siitä, että ihmiset tuntevat kuuluvansa johonkin. Se tuo turvaa, rohkeutta ja toivoa. Maailma muuttuu, mutta kylät voivat tarjota jotakin pysyvää – paikan, jossa ihmiset tuntevat toisensa, tervehtivät, auttavat ja luottavat. Se on inhimillinen pääoma, joka tukee koko yhteiskuntaa kriisien ja muutosten keskellä.
Miten itseluottamusta sitten rakennetaan?
Se vaatii kuuntelemista, mahdollisuuksien tarjoamista ja ennen kaikkea tekoja. Yksi onnistunut tapahtuma, yksi uusi jäsen hallituksessa, yksi yhteinen päätös voi muuttaa paljon. Kun ihmiset huomaavat, että heidän ajatuksillaan on merkitystä ja että kylässä oikeasti tapahtuu, syntyy toivoa – ja toivosta seuraa uskoa. Ja siitä, niin kuin tiedämme, syntyy toimintaa.
Siksi kylien itseluottamusta kannattaa vaalia, ei vain kyläläisten vuoksi, vaan koko kunnan ja yhteiskunnan tähden. Se on pieni asia, josta seuraa suuria.
Vappu Kautto
