Ajattelin hieman purkaa ajatuksiani tästä tuulivoimahankkeesta. Lähin kiinteistö jossa on vakituista asutusti on alle 1,5km päässä lähimmästä myllystä, ja tässä omin pikku kätösin rakentamassani talossa asumme perheemme kanssa. Luin tästä hankkeesta muistaakseni keväällä 2020, olin hieman ihmeissäni, ja ensimmäinen ajatus oli viha! Viha kaupungin ja energiayhtiön tiedottamista kohtaan kasvoi mitä enemmän aiheeseen perehdyin. Minuun ei ole missään vaiheessa kukaan eikä mikään taho ottanut yhteyttä tässä asiassa, jota suuresti ihmettelen. Mielestäni kun tällaisia teollisuusalueita ollaan rakentamassa pitäisi ehdottomasti kuulla naapureita, käsittääkseni jopa autotallin tai puuliiterin rakentamisessa laki velvoittaa suorittamaan naapurinkuulemisen.
Tiistaina 30.11. kaupunki järjesti Konginkankaan koululla vihdoin ja viimein Liimattalan tuulivoimahankkeen yleisötilaisuuden. Kylläpä tätä on odotettu. Kyläläisten kanssa pidettiin tiiviisti yhteyttä pari viikkoa ennen tilaisuutta ja keräsimme yhteen kysymyksiä, jotka ajattelimme tilaisuudessa esittää siten että kaikki halukkaat ovat kuulolla.
Tilaisuus alkoi klo 18. Ensimmäisenä tietysti esittelijät esittelivät itsensä ja kertoivat kuinka ilta etenee, eli ensin kalvosulkeiset ja sen jälkeen on kysymysten vuoro. Tässä kohtaa olin vähän että mitä ihmettä, eikö matkan varrella saa kysellä? No kalvosulkeiset eteni erittäin verkkaisesti, puhujien äänet ei kuulunut, kuvat ei näkynyt, tuli tunne ettei ketään esittelijöistä kiinnostanut oikeasti onko paikalla yleisöä vai ei, tuntui että esittelijät tarkoituksella pitkitti ja pitkitti omaa esitystään, jotta kysymyksille jäisi mahdollisimman vähän aikaa. Eräskin Rouva yleisöstä yritti välissä jotain kysyä, mutta se kiellettiin. Tämä oli ehdottomasti surkein yleisötilaisuus jossa itse olen ollut, jopa minä olisin pitänyt aiheesta paremman esityksen, sen verran paljon olen aiheeseen nyt perehtynyt.
Reilu puolitoista tuntia kun oltiin kuunneltu ja katseltu surkeaa esitystä, niin tuli kysymysten aika. Ilmoitettiin että aikaa on reilu 20 minuuttia. Mitä ihmettä, kysymyksiä olisi ollut vaikka kuinka paljon, mutta aikaa ei yhtään, eräskin eristyisesti minua kiinnostanut kysymys jäi ilman vastausta, mihin on jäänyt kaupunginjohtajan lupaama 2 kilometrin etäisyys lähimpään asutukseen? Tätä olen häneltäkin kysynyt, mutta vastausta en ole saanut.
Kysymyksiä kerettiin kuitenkin esittää jonkun verran, mutta vastaukset oli vähän sinne päin.. Mielestäni yksi parhaista kysymyksistä oli että: Tässä salissa on 2-3 hyötyjää, energiayhtiö, konsulttiyhtiö ja ehkä kaupunki, mitä me lähialueen asukkaat tästä hyödymme? Arvatkaa mitä Energiequellen Karl meille vastasi? Vastaus meni jotenkin näin että, esitän vastakysymyksen, mitä te haluaisitte hyötyä…
Sami Kalliokoski
Kylläpä Sami osasi kiteyttää meidän osallistujien tunnot. Käsitimme, että tilaisuus olisi ollut meidän asianomaisten kuulemistilaisuus, jossa voisimme kertoa mielipiteemme. Nyt se oli rakennuttaja grynderin ja hänen palkkaamiensa asiantuntijoiden yksinpuhelua. Minä ainakin koin, että meitä ei haluttu kuunnella, eikä pidetty missään arvossa. Tuli mieleen , pystyisiköhän tuo firma edes toteuttamaan tämän hankkeen, jos siihen olisi laillinen oikeutus.
Terv Markku Paananen
Energiequllen konsulti vastasi ihan suoraan,kun kysyin miksi rakentavat 9 myllyä, siksi ettei tarvitse YVA:ta. Eli ei tarvitse tehdä ympäristöselvityksiä ja muutkin tutkimukset kevyemmällä menettelyllä.Heitä eikä Rambollin edustajia kiinnosta paskan vertaa pohjavesi,luonto tai ihmisille kuituvat haitat. Heitä kiinnostaa ainoastaan raha, se että he saavat nuo myllyt pystyyn mahdollisimman nopeasti ja vähillä kustannuksilla ja sen jälkeen myyvät sen eteenpäin. Onko se kaupungin ja asukkaiden edun mukaista olla tekemättä kunnon selvityksiä, asettaa pohjavesi pilaantumis riskin alaiseksi? Pohjaveden pilaaminen on ympäristörikos. Oikeudessa on kaatunut kaava, jossa myllyjä oltiin rakentamassa kauemmaksi pohjavesialueesta kuin nämä Liimattalan myllyt, koska pilaantumisriskiä ei voitu sulkea pois. Eikö päättäjien pidä miettiä asioita kaupungin ja sen asukkaiden edun kannalta? Onko pohjaveden asentaminen tuollaisen riskin alle kaupungin ja asukkaiden edun mukaista? Onko se että myllyt tulevat lähelle asutusta asukkaiden edun mukaista? Minusta kaupungin ja asukkaiden edunmukaista on katsoa niille myllyille sellainen paikka ettei pohjavesi ja ihmiset joudu niistä kärsimään. Tuulivoiman rakentajalle siitä tulisi varmaan lisäkustannuksia mutta ei kaupungin pidä ajaa saksalaisen yrityksen etua ohi omien asukkaiden ja varsinkin kun yritys toimii näin häikäilemättömästi.
Jos suomalainen virma olis kyseessä niin asiahan olisi varmaan kunnossa, vai miksi tuota saksalaisutta tuot jatkuvasti esille?
Jos oot myymässä kotomöksääsi niin voin ostaa sen pois, jos tuulipuisto toteutuu.
Isojen rahanahneiden firmojen perus vilunkia, omat ”faktat” pöytään, soraäänet hiljaiseksi kieltämällä ja kunnon keskustelulle mahdollisimman vähän tilaa ja aikaa. Eihän sitä sovi antaa kansan ajatella omilla aivoilla.
Minä esitin tuon Sami Kalliokosken mainitseman kysymyksen: ”Mitä hyötyä tästä tuulivoimalahankkeesta on lähialueen asukkaille?” Energiequelle rakennuttajana ja Ramboll sen maksamana konsulttiyhtiönä hyötyvät rahallisesti paljon ja Äänekosken kaupunki saisi vähän kiinteistöverotuloja. Mutta asukkaat saisivat kärsiä melu-, välke-, maisema- ja mahdollisten terveydellisten haittojen lisäksi vielä taloudellisen menetyksen, kun talojen arvo laskee tutkimusten mukaan noin 30-40%.
Tähän kysymykseen ei Energiequellen Karl Schultheis vastannut. Höpötti vain jotain ympäripyöreää. Ja todellakin kysyi, mitä he voisivat tehdä, että asukkaat saisivat edes jotain hyötyä? Alkoi kuulostaa siltä, että millä meidät voisi ”ostaa” hiljaiseksi?
Energiequelle on käyttänyt aikaisemmissa hankkeissaan hyvin kyseenalaisia keinoja ja toiminut ns. harmaalla alueella ja hyvien liiketoimintatapojen vastaisesti. Se ja sen lobbarit ovat joillakin paikkakunnilla mm. soitelleet yksittäisille kaupunginhallituksen jäsenille, esitelleet projektiaan eri valtuustoryhmille erikseen ja tehneet muita toimia, jotka eivät istu avoimeen hallintokulttuuriin. Myös yksittäisiä maanomistajia on värvätty ”puhemiehiksi” omalle alueelleen lobbaamaan eli käännyttämään alueen asukkaita voimalaprojektille myönteisiksi. Esimerkiksi Kalajoella Energiequelle on myös tarjonnut kyläyhdistyksille puhtaasti rahaa, jota kutsuvat kehitysrahaksi. Eli yrittävät korvata asukkaille koituvia haittoja rahalla, vaikka esittävät, ettei mitään haittoja tuulimyllyistä koidu asukkaille. AIka ristiriistaista, vai mitä? Tätä rahan tarjoamista kyläyhdistysten puheenjohtajat ovat pitäneet lahjontana. Laki yksiselitteisesti kieltää virkamiesten, kansanedustajien ja myöskin yritysten välisen lahjonnan. Kyläyhdistyksiä ei lasketa päättäjiksi, joten rahan tarjoaminen niille ei varsinaisesti ole rikos. Mutta onko se eettisesti oikein? Energiequelle mainitaan nimeltä muun muassa Ylen uutisissa otsikolla ”Pulinat pois ja myllyt pystyyn”, jossa kerrotaan tästä tuulivoimayhtiöiden härskistä vedätyksestä, jolla ne haluavat hiljentää kritiikin.
Lue tarkemmin https://yle.fi/uutiset/3-9924667