Kuntakenttä elää epävarmuuden aikaa SOTE asian tiimoilta etenkin kunnan omassa taseessa olevien tilojen osalta. Niihin on lainsäädännön valmistelussa suunniteltu tehtävän siirtymäkauden vuokrasopimus jota VN:n asetus tulee koskemaan. Asetuksen vaihtoehdot on käyttää kunnan sisäisen järjestelmän vuokraa tai asetuksen mukaisesti määriteltyä vuokraa.
Isot hoiva- ja terveyspalveluyritykset ovat vainunneet tässä hyvän sauman vallata uusia markkinoita ja ovat nyt aktiivisesti kuntakentällä antamassa tarjouksia sekä tekemässä liiketoimintakauppoja. Äänekoskikin on nyt sitten saanut indikatiivisia eli suuntaa antavia tarjouksia. Kaupunginjohtaja oli asiasta kommentoinut Äänekosken kaupunkisanomien nettisivuilla olevassa jutussa
Tällainen tilanne, että yritykset tarjoavat liiketoimintaa ostamalla tukun rahaa kunnille, on uusi kuntapäättäjille. Vastaava tilanne oli edellisen kerran vallalla kun isot sähköfirmat ostivat kuntien omistamia sähkölaitoksia. Moni kunta sai tukun rahaa, jotka suurella osalla on jo tuhlattu ja verkot meni vieraille ja kuntalaiset maksavat.
Operativinen johto voi kokea helpommaksi myydä ja netota rahat ja kokea sen ” lottovoitoksi”, kuin miettiä ratkaisun vaikutuksia pitemmälle. Tällaisessa tilanteessa on tärkeää, että asia tutkitaan perusteellisesti vaikutusten arvioinnin ja kustannusten näkökulmasta pitkän aikavälin tarkasteluna. Myös kustannushyötyanalyysi olisi tärkeä tehdä ja miettiä tarkkaan myös vaikutukset kuntalaisten palveluiden saatavuuden ja laadun näkökulmasta sekä myös kunnan henkilöstön näkökulmasta. Ensihuumassa ei saa tehdä päätöksiä. Faktat on ensin saatava tietoon päätöksen tekijöille ja poliittiseen keskusteluun. Myös liiketoiminta kaupan kohteen arvo on selvitettävä tarkkaan. Asiassa ei saa edetä hätiköiden.
Kolikon toinen puoli on myös se fakta että isot firmat voivat halutessaan rakentaa alueelle uusia hoiva- ja terveyspalveluja tuotavia palvelutaloja myös ostamatta kunnan kiinteistöjä ja liiketoimintaa ja kilpailla tulevaisuudessa jos uusi sote tulee kunnan nykyisin tuottamien palvelujen kanssa. Heidän valtteinaan olisi tuolloin logistisesti optimaaliset ja toimivat tilat osaavan henkilöstön lisäksi ja ehkä kilpailukykyiset hinnat.
Nyt onkin mietinnän paikka halutaanko olla rikas köyhä, joka omistaa. Vai köyhiä rikkaita jolloin myydään ja palvelutuotanto sekä ulkoistetaan ulkopuoliselle ja samalla hintataso pitemmällä aikavälillä. Kyseessä on Äänekosken asukkaille tärkeä ydin palvelu. Kaiken tuon maksamme tulevaisuudessakin verovaroilla – on sitä sitten tuottamassa kunta tai maakunta rahoituksen osalta. Tämän hetken tiedoilla en ole valmis hyväksymään myyntiä
Leila Lindell, Keskusta
Vaalihuuman ajan monikaan meistä päättäjistä ei uskalla ottaa kantaa. Itse en näillä tiedoilla voisi mitenkään olla vastustamassa uuden ja modernin, turvallisen ja ennen kaikkea terveen vanhustenhuollon palvelutalon rakentamista esim. Suolahteen – vakaasti ilman pelkoja sotemaakunnan kyvystä vastaavaan.
Osakeyhtiön on tarkoitus tuottaa voittoa omistajilleen. Se tarkoitaa sitä, että iosakeyhtiö ei tänne huvikseen/kansaterveyden vuoksi rakenna tänne yhtään mitään. Kyllä siellä on tarkkaan laskettu kuinka paljon voittoa on mahdollista saada ja kuinka nopeasti rakennus on maksettu pois. Nyt on kyse lähinnä siitä, että jos uudelle palvelukodillle on tarvetta, niin omistaako sen yksityinen taho vai kunta. Kuntalaiset sen maksaa joka tapauksessa.
Kannattaa myös muistaa, että dementia, alkoholiongelmat ja ihmisten ikääntyminen vaan kasvaa. Se tarkoittaa, että palvelukotipaikkojen tarve ei tule pienenemään tulevaisuudessa ja kunnalla on vastuu asukkaistaan. Se johtaa siihen, että jos kunnalliset paikat ovat minimissään ja pavelukotipaikoille on suuri tarve, niin yksityiset voi nostaa asiakasmaksuja niin paljon kuin kehtaavat. Kunta voi siinä vaiheessa jättää asiakkaan heitteille tai siten voi maksaa sen summan mitä yksityinen määrää…
Käykö yksityistämisessä samalla tavalla kuin nuorisokotien / perhekotien kohdalla? Suurin osa näistä toimii rahan kiilto silmissä, lapsista välittämättä. Olen törmännyt moniin sellaisiin laitoksiin, joissa henkilökunta tekee kaikkensa, ettei vaan lasta voitaisi kotiuttaa. Ollaan jopa valmiita valehtelemaan sosiaalityöntekijöille ja vanhemmille. Valtion / kuntien laitoksissa käydään monesti vain hetken rauhoittumassa, kun taas yksityiset paikat ovat lasten säilömispaikkoja, kunnes lapsi täyttää 18 v.
Ehkä monilla on alun perin ollut oikeanlainen motiivi taustalla, mutta se on unohtunut vuosien varrella. Toivottavasti muille palveluille ei käy samalla tavalla!