Mielipide: Liimattalan tuulivoimahanke – lyhyt laskuoppi valtuutetuille

Liimattalan tuulivoimalahankkeen yhteydessä on esille noussut niiden tuottama kiinteistövero kaupungille.

Toisivatko nuo myllyt ilmaista rahaa kaupungin kassaan? Ennen päätöksentekoa on syytä miettiä taloudellisia kokonaisvaikutuksia. Mitkä ovat taloudelliset hyödyt ja haitat, niin kaupungille kuin asukkaillekin? Mitä saataisiin ja mitä menetettäisiin, jos nuo myllyt Liimattalaan rakennettaisiin?

Mitä saataisiin?

Arvion mukaan tuulivoimalat tuottaisivat kaupungille kiinteistöveroa noin 180 000 euroa vuodessa. Kun otetaan huomioon vuotuinen kiinteistöveron pieneneminen eli ikävähennys -2,5 % joka vuosi, niin 20 vuoden aikana nuo 9 voimalaa tuottaisivat vajaat 2,7 miljoonaa euroa eli keskimäärin 134 000 euroa vuodessa. Asukasta kohti tämä tekee vaivaiset 7,24 euroa vuodessa, kun asukasluvuksi lasketaan 18500 henkeä.

Mitä menetettäisiin?

Kiinteistöjen arvonlasku: Monet tutkimukset osoittavat, että tuulivoimaloiden vaikutusalueella, noin 5 km etäisyyteen asti, kiinteistöjen arvo laskee noin 20–30%, lähimmillä taloilla jopa 40%. Tämän osoitti myös naapurissa Ruotsissa keväällä 2021 julkaistu laaja tutkimus (https://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:1557759/FULLTEXT02englanninkielinen), joka perustuu yli 100 000 tehtyyn kiinteistökauppaan vuosien 2013-2018 aikana. ”Our conclusions clearly show a relatively significant capitalisation, and that this capitalisation is relatively local, within ten kilometres of the wind power plant. Large wind turbines, or larger clusters of wind turbines in wind farms, impose a greater socio-economic cost in lower property values”. Jos taloa ei saada kaupaksi edes pilkkahintaan, sen arvo on nolla. Nämä myymättä jäävät eivät näy myyntitilastoissa.

Ruotsin radion tekemä raportti kertoo, että monet pankit eivät myönnä lainaa tuulivoimaloiden lähellä asuville tai edes alueelle, jonne on suunnitteilla tuulivoimaloita. Pankkien taloudellisen riskianalyysin mukaan tällainen talo ei kelpaa lainan vakuudeksi, vaan sitä pidetään arvottomana eli 0-hintaisena. Kiinteistövälittäjäkään ei ota myyntiin alueen taloja, koska ne ovat myyntikelvottomia (suunnitellun) tuulivoimala-alueen takia. (lue ja kuuntele tarkemmin, ruotsiksi: sverigesradio.se/artikel/janne-och-anna-far-inget-banklan- vindkraften-satter-stopp)

Liimattalan tuulivoimaloiden vaikutusalueella kiinteistöjen arvonalennus olisi yhteensä noin 11 miljoonaa euroa, joista vakituisten asuntojen osuus noin 7,5 milj. euroa ja kesämökkien 3,5 milj. euroa. (Laskelma perustuu Äänekosken kaupungin, Etuoven ja tilastokeskuksen virallisiin hintatilastoihin sekä matalimpaan ilmoitettuun tutkimustietoon asuntojen arvon alenemisesta.) Sen verran meidän tavallisten asukkaiden omaisuudesta sulaisi pois sillä nuijan kopautuksella, jos valtuusto hyväksyisi kaavan. Tätä rahallista menetystä ei tuulivoimayhtiö eikä kaupunki aio korvata asukkaille mitenkään.

Liimattalan asukkaiden taloudellinen menetys olisi moninkertainen kaupungin saamaan kiinteistöverotuloon verrattuna. Tällainen taloudellinen menetys, kaikkien muiden tuulivoimaloista koituvien melu-, näkö-, maisema-, ja terveyshaittojen lisäksi, olisi kohtuutonta asukkaille. Se asettaisi Liimattalan ja Konginkankaan asukkaat täysin eriarvoiseen asemaan muiden kaupunkilaisten kanssa. Vuotuinen kiinteistöverotulo 7,24e/asukas ei paljon lohduta Liimattalan asukasta, jos oman talon arvo putoaa 30000–40000 euroa. Äänekosken kaupunginvaltuutetut eivät saa ajaa lähimmäisiään tällaiseen taloudelliseen ahdinkoon.

Asukkaiden menetys: Konginkankaan kyläyhdistyksen tutkimuksessa selvisi, että 48 vapaa-ajan asukasta aikoo yrittää myydä mökkinsä, jos tuulivoimalat rakennetaan. 46 tutkimukseen vastannutta vakituista asukasta suunnittelee muuttavansa kokonaan pois Äänekoskelta. Liimattalassa tiedostetaan, että talon myyminen tällaisessa tilanteessa on kuitenkin usein mahdotonta. Siksi monet ovat ilmoittaneet siirtävänsä kirjansa ja veronsa toiseen kuntaan, esimerkiksi mökille, mummolaan tai anoppilaan, vaihtoehtoja riittää. Joka tapauksessa pois kunnasta, joka heitä kohtelisi näin väärin. Näiden aikuisten poismuuttavien mukana muuttaa myös lapsia, eli mahdollisia tulevia veronmaksajia. Menetetäänkö heidän myötä myös kyläkoulu, päiväkoti ja muut palvelut?

Kunnallisverojen menetykset: Jos nuo 46 poismuuttavaa veronmaksajaa tienaavat keskimäärin

a) 2000 €/kk, niin heidän maksama kuntavero on yhteensä 46×2900€=133 300€/v eli suunnilleen sama kuin keskimääräinen tuulivoimaloiden vuotuinen kiinteistövero

b) 2500€/kk, niin verotulojen menetys olisi 46×4570€=210 200€ joka vuosi. 20 vuoden vertailujaksolla se tekee yli 4,2 miljoonaa euroa.

c) 3000€/kk, niin kaupunki menettäisi heidän mukana verotuloja 46×6600€= 303 600€ vuosittain. 20 vuodessa yli 6 miljoonaa euroa.

Keskimäärin äänekoskelainen veronmaksaja maksoi vuonna 2019 vero.fi sivujen mukaan kunnallisveroa 4589 euroa.

Muut riskit ja menetykset: Jos alueen laaja ja hyvälaatuista vettä sisältävä Kurikkaharjun E1-luokan pohjavesialue ja/tai Liimattalan vedenottamo pilaantuu tuulivoimaloiden rakentamisaikana tai tuulivoimalan rikkoutumisen tai muun alueella tapahtuvan onnettomuuden myötä, niin miten Äänekosken kaupunki aikoo järjestää vedensaannin alueelle? Kuinka kauan pohjavesialueen puhdistaminen kestää ja kuinka paljon se maksaa? Miten turvataan vedensaanti asukkaille ja yli 1000 eläimelle puhdistuksen ajaksi? Mistä asti pitäisi uusi vesiputki vetää? Millä aikataululla alueelle saadaan vesi järjestettyä ja mikä on sen kustannus? Riittääkö miljoona euroa?

Jätelaki ja EU-direktiivi edellyttävät tuulivoimaloiden purkamista ja materiaalien kierrättämistä sen jälkeen, kun käyttö loppuu. Vieläkään ei tosin ole keksitty, miten tuulimyllyjen lavat voitaisiin kierrättää. Vastuu tuulivoimaloiden purkamisesta on niiden omistajalla, kuka se sillä hetkellä lieneekään. Mikäli tämä viimeinen omistaja onkin varaton eikä sillä ole rahaa purkuun, niin vastuu siirtyy maanomistajalle. Hänelläkään tuskin on varaa purkukustannuksia maksaa. Lopullinen vastuu jää kunnalle eli siis käytännössä veronmaksajille. Tämän hetken arvion mukaan purkaminen ja maiseman ennallistaminen maksaa noin 100 000- 200 000€/mylly. Liimattalan 9 tuulivoimalan tapauksessa purkamisen kokonaiskustannus on vähintäänkin miljoonan euron luokkaa, pahimmassa tapauksessa liki kaksi miljoonaa.

Summa summarum: 2,7 miljoonan euron kiinteistöverotuotto onkin pikkuraha verrattuna kokonaismenetyksiin, jopa 10-20 miljoonaan euroon. ”Ilmaista juustoa on vain hiirenloukussa”, sanotaan. Tässä Liimattalan tuulivoimalahankkeen tapauksessa pahimmassa loukussa tulisivat olemaan omat asukkaat, jotka joutuisivat maksamaan aivan liian kovan henkilökohtaisen hinnan, vain muutaman kiinteistöveroeuron takia. Mutta myös Äänekosken kaupungille taloudelliset menetykset ja riskit voivat olla miljoonia. Ilmaista rahaa kun ei ole olemassakaan. Aina joku maksaa.

Juhani ja Satu Lamberg Liimattalasta

Aiheeseen liittyy

VastaaPeruuta vastaus

Poste restante sanoo:

19.1.2022 13.24

Kiitos vinkistä. Tosiaankin voi muuttaa pelkästään kirjansa pois Äänekoskelta ja maksaa veronsa jonnekin muualle. Siis jos ei saa taloa myytyä. Paras on tietysti, että saisi talonsa kaupaksi ja voisi oikeasti muuttaa pois. Mutta eipä niitä ostajia taida ilmaantua. Kukapa sitä haluaisi tuollaisten megalomaanisten myllyjen viereen asumaan, kun voi asua muuallakin.

Vastaa
1. Kiinteistönvälittäjä sanoo:
  
  20.1.2022 9.00
  
  Haluaako oikeasti nytkään? Katso vähän hintatasoja. Voit hyvästä okt-asunnostasi sen hinnalla muuttaa ”mukavaan” kerrostaloyksiöön. Tuskin mikään muuttuu, tulivatpa voimalat tai eivät?
  
  Vastaa
Herättelijä sanoo:

19.1.2022 14.24

HALOO Äänekosken päättäjät, herätkää! Eihän omia asukkaita voi kohdella näin. Oletteko oikeasti valmiita uhraamaan Liimattalan ja Konginkankaan asukkaat saksalaisen firman bisnekselle, pienen kiinteistöveron takia? Sehän on ainoa, joka tässä hyötyy. Se tekee raakaa bisnestä ja sen tarkoitus on rahastaa tässä hyvät rahat. Ja se tapahtuu asukkaiden kustannuksella. Kuka päättäjä voi hyväksyä tällaista?

Vastaa
Totta tosiaan... sanoo:

19.1.2022 15.50

Jos joku kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, niin se ei ole totta. Se pätee tähänkin tapaukseen. Kiinteistöverosta on puhuttu kuin se olisi lottovoitto kaupungille. Eli on tainnut moni valtuutettu mennä siihen miinaan, että näistä tuulivoimaloista tosiaan ropisisi ilmaista rahaa kaupungin kirstuun eikä siitä olisi mitään haittaa kellekkään. Mutta eihän se tosi elämässä niin mene.

Vastaa
Mikko Honkanen sanoo:

20.1.2022 0.26

Luulisin että asuntojen arvo on artikkelissa yliarvioutu. Taloja saa jo nyt niin halvalla, että jos tuo arvonlasku toteutuu, niin hyviä omakotitaloja olisi tarjolla kylällä kymppitonnilla. Taitaa olla laskussa tullut nyt joku virhe? Tai sitten on keskitytty vaan maalaamaan (aiheetonta?) uhkakuvaa ja jätetty muiden tekijöiden arviointi vähän puolitiehen?

Vastaa
Talousneropatti sanoo:

20.1.2022 11.43

Kyllä ihan tavallinen tallaajakin ymmärtää, että jos kustannukset on suuremmat kuin saadut rahat, niin mennään miinukselle. Vaan ymmärtääkö meidän päättäjät eli valtuutetut? Osaako ne laskea, että tämä voi tulla kalliiksi? Tai ehkä se ei haittaa, kun se ei ole omasta pussista pois, vaan laskun kuitenkin maksaa loppupeleissä veronmaksajat?

Vastaa
OH sanoo:

20.1.2022 12.48

Kannattaa lukea myös ”Vastine: Liimattalan tuulivoimahanke – lyhyt laskuoppi valtuutetuille”.

Laittaa ajattelemaan tämän kirjoituksen motiiveja. Ja koko asiaa muutenkin useammalta kantilta, kuin vain siltä yhteltä.

Vastaa
Veroton sanoo:

20.1.2022 16.02

Jos siis yksi keskimääräistä veroa (n.4589e) maksava asukas muuttaa näiden myllyjen takia pois Äänekoskelta, niin pelkästään tuon yhden hengen vuoden kuntavero vastaa 633 hengen kiinteistöverotuloa vuodessa (7,24e/v/hlö). Ompa huono hyötysuhde.

Vastaa
1. Reetta Korjonen sanoo:
  
  10.3.2022 17.24
  
  Nyt on jo testattu, että maine on kiirinyt. Pankki ei lainoista täällä edes sitä halpaakaan taloa. Vakuusarvoa ei kuulema ole tuulivoiman alueilla olevilla taloilla. Pitääkö tämä paikkansa en tiedä, mutta jos pitää, niin silloin on jo suunnitteluvaiheessa ihmisten noustava vaatimaan kiinteistöistään haittamaksua muun toiminnan häiriöistä. Kyllä ainakin tuomarit työllistyy.
  
  Vastaa