…aivan turhaan niitä tavoitat. Jos Badding laulaisi 70-luvun alussa esittämänsä kappaleen tämän päivän Äänekoskella, niin sanat menisivät luultavasti jokseenkin noin, muotoilee Mikko Somiska mielipidekirjoituksessaan.
Viime aikoina teknisen lautakunnan tekemien päätösten todelliset kulut verrattuina alkuperäiseen budjettiin ovat joissain tapauksissa jopa moninkertaistuneet. Äänekosken kokoomuksen kunnallisjärjestö otti asiaan ansiokkaasti kantaa kirjoituksellaan jo jokin aika sitten, mutta tämä on mielestäni niin tärkeä asia, että siihen voi puuttua vielä toistamiseenkin.
Räikeimpänä virheenä aiemmassa kirjoituksessa oli kaupungin museon peruskorjauksen hinta-arvio, joka vaatimattomasti nousi alun reilusta 200 000 eurosta yli puoleen miljoonaan. Tässä voidaan perustellusti kysyä, että onko alkuperäisen valtuustolle esitetyn kustannusarvion tekijä ollut A. Ammatillisesti pätevä. B. Riittävän huolellinen. C. Kumpaakaan edellä mainituista.
Toinen esimerkki on ensilumenladun lumetusjärjestelmä, jonka kustannukset nousivat yli kaksinkertaisiksi budjetoidusta. Käsitykseni mukaan Äänekosken keskusaukionkaan alkuperäinen budjetointi ei ole riittänyt sen rakentamisen vaatimiin kustannuksiin.
Tässä kohtaa tulee mieleen myös kilpailuttamisen ja ostamisen osaaminen. Mikäli kilpailutus tehdään riittävän hyvin ja riittävän tarkoilla spekseillä, niin vastuuta kustannusten noususta voidaan siirtää osin valitulle urakoitsijalle. Yksityisellä puolella onkin sanonta, että ostamalla tehdään suurimmat säästöt ja näin sen soisi olevan myös julkisellakin puolella.
Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä on keskuskoulun peruskorjauksen budjetointi, jossa huomattiin vasta paljon kustannusarvion teon jälkeen, että rakennuksen katto on vuotanut niin paljon, että se täytyy uusia ja hinta-arvio on kokoluokkana puoli miljoonaa euroa. Kuinka voi olla mahdollista, ettei peruskorjattavaa rakennusta edes tutkita katon osalta, ennen kuin sitä aletaan korjata ja siihen tehdään kustannusarvio? Ja itse asiassa katon huonosta kunnosta oli tehty jo aiemmin ilmoituksia, jotka olivat jääneet byrokratian rattaisiin (=jonkun työpöydälle) pyörimään.
Nyt on oikeasti pohdittava sitä, onko vika itse lautakunnassa, joka tuo esityksen valtuustolle vai osaamattomissa virkamiehissä. Oma mielipiteeni on se, että mikäli virkaan valittu henkilö ei osaa tehdä työtään riittävällä ammattitaidolla ja huolellisuudella, niin sellainen virkamies on vaihdettava. Toisaalta jokaisessa Äänekosken lautakunnassa pitäisi olla ainakin yksi henkilö, jolla on kyseiseen lautakuntaan liittyvä ammatillinen pätevyys, ja joka pystyy tarvittaessa haastamaan ja kyseenalaistamaan virkamiehen tekemän esityksen. Henkilö voi tarvittaessa olla vaikka lautakunnan ulkopuolinen asiantuntija, jonka ammattitaitoon pohjaten voidaan tehdä faktoihin pohjautuvia päätöksiä.
Kuntalaisten rahoista nämäkin kuitenkin maksetaan.
Lopuksi haluan erikseen vielä mainita, etten ota kirjoituksessa kantaa edellä mainittuihin projekteihin ja niiden tarpeellisuuteen, vaan niiden toteutukseen ja lopulliseen hintaan verrattuna alkuperäiseen budjettiin.
Mikko Somiska, kuntavaaliehdokas, kokoomus
