Pohjoisen Keski-Suomen 44.000 asukkaan väestöstä noin 15.000 eli lähes 35% on yli 65 vuotiaita. Yli 80 vuotiaiden määrä tulee lisääntymään lähivuosina merkittävästi. Omahoidon tarve on lisääntymässä.
Suomessa tuhannet omaishoitajat kantavat vastuun läheistensä hyvinvoinnista – usein oman jaksamisensa kustannuksella. He pitävät huolta ikääntyneistä, säästävät yhteiskunnan varoja ja mahdollistavat monille arvokkaan elämän kotona. Silti heidän asemansa on yhä kestämättömällä pohjalla.
Omaishoito on inhimillinen ja kustannustehokas hoivamuoto, mutta sen tukipalvelut ovat riittämättömiä ja alueelliset erot suuria.
On ollut hälyttävää huomata, että vanhusten päivätoimintaa on rajoitettu. Aiemmin toimintaa tarjottiin lähes päivittäin, mutta omaishoitajilta saadun tiedon mukaan nykyisin se on nykyisin rajattu vain kolmeen jaksoon kuukaudessa per henkilö. Tämä ei riitä – jokaisella iäkkäällä, joka sitä haluaa, tulisi olla mahdollisuus osallistua päivätoimintaan vähintään kerran viikossa.
Päivätoiminta ei ole vain sosiaalinen aktiviteetti; se on elintärkeä osa iäkkäiden hyvinvointia. Se tarjoaa mahdollisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen, virikkeitä ja turvallisen ympäristön, jossa hoitoa ja tukea on saatavilla. On tärkeää muistaa, että vanhusten hyvinvointi ei ole vain omaishoitajien vastuulla.
Hyvinvointialueiden on järjestettävä riittävästi resursseja ja turvallisia hoitopaikkoja, jotta omaishoitajat voivat saada ansaitsemansa lomat ilman huolta hoidettavistaan. Omaishoidon kehittäminen on tärkeää sekä hoidettavan että hoitajan hyvinvoinnin kannalta.
Hyvinvointialueiden myöntämät omaishoidon tuet ja palvelut vaihtelevat. Omaishoitajalle maksettava palkkio on noin 450–850 €/kk, ja siihen voi kuulua palveluja, joiden arvo vaihtelee. Jos hoidettava saa paljon kotipalveluita ja hoitajan tukea, kustannukset voivat nousta noin 1 500–3 000 €/kk. Palveluasumisessa ja tehostetussa palveluasumisessa kustannukset ovat noin 3 500–6 000 €/kk, ja ympärivuorokautinen hoiva voi maksaa jopa yli 6 000 €/kk.
Tuen yhdenmukaistaminen eri hyvinvointialueilla vähentäisi alueellisia eroja ja parantaisi hoidon laatua. Hoitopalkkioiden korottaminen on välttämätöntä.
Meidän tulisi keskittyä konkreettisiin toimiin, kuten lisäämään lyhytaikaisia ja tukipalveluita, lisäämään kotihoitoa, perhehoitoa ja sijaishoitoa, jotta omaishoitajat jaksavat. Koulutus ja ohjaus erityisesti vaativissa hoitotilanteissa ovat myös tärkeitä, jotta omaishoitajat voivat kohdata tilanteet luottavaisin mielin. Joustavammat työaikaratkaisut ja mahdollisuus osa-aikatyöhön työelämässä oleville omaisille helpottaisivat omaishoitajien tilannetta merkittävästi.
On aika herätä ja ymmärtää, että vanhusten päivätoiminta ja omaishoito ovat keskeisiä osia hyvinvointiyhteiskuntaamme. Siksi on yhdessä vaadittava muutosta, jotta jokaisella iäkkäällä olisi mahdollisuus elää aktiivista ja mielekästä elämää. Vain näin voimme varmistaa, että ikääntyvät saavat tarvitsemansa hoidon ja tuen – nyt ja tulevaisuudessa. Ratkaisukeskeinen lähestymistapa, jossa kuunnellaan sekä hoidettavien että omaishoitajien tarpeita, on avainasemassa, jotta voimme rakentaa kestävämpää ja inhimillisempää hoivajärjestelmää.
Leila Lindell, maakuntaneuvos, fysioterapeutti, aluevaaliehdokas keskusta
Pekka Neittaanmäki, professori (emer), tietotekniikka, Tutkimus-, kehitys-, koulutus- ja innovaationeuvoston puheenjohtaja
