Julkisuudessa käytävä keskustelu perintöverosta liitetään usein hyvätuloisia koskevaksi asiaksi
Olen kirjoittanut tähän kaksi esimerkkiä liittyen perintöveron aiheuttamiin ongelmiin. Nämä ovat kuvitteellisia tapauksia, mutta osoittavat, että asia koskettaa hyvin monia meistä. Esimerkit perustuvat moniin käymiini keskustaluihin esimerkiksi maatiloilla.
Esimerkki1: Perheellä on ollut pienviljelys tila pikkukunnassa järven rannalla. Pellot on laitettu pakettiin ja metsitetty parikymmentä vuotta sitten. Mummo asuu mökkiä yksinään ympärivuotisesti ja kaksi lasta perheineen käyttävät sitä kesänviettopaikkana. Kun mummo yllättäen kuolee joutuvat perilliset hankalaan tilanteeseen. He haluaisivat pitää lapsuuden kotinsa edelleen kesämökkinään. Kuitenkin perintöveron takia, joka on suuruusluokkaa 10-15000 €, he joutuvat myymään rakkaan kesäpaikkansa. Sitten tuleekin seuraava ongelma, kun paikan hieman syrjäisen sijainnin ja markkinatilanteen takia ei ostajaa löydykkään verotusarvoa vastaavalla hinnalla. Mitä tehdä?
Esimerkki 2: Perhe on 1970 luvulla ostanut sijoitus- ja harrastusmielessä noin 20 hehtaarin metsäpalstan. Oston jälkeen siihen tehtiin päätehakkuu ja aluelle istutettiin taimet. Taimikon käsittelyt ja harvennushakkuut on tehty ajallaan hyvien metsänhoito-ohjeiden mukaisesti. Nyt vaan odotellaan puiden kasvua tukkipuu vaiheeseen. Kun isäntä yllättäen kuolee joutuvat perilliset myymään keskenkasvuista metsää perintöverotuksen takia. Liian aikaisesta myynnistä johtuen jäävät myyntitulot huomattavasti alhaisemmiksi kuin, jos myynti olisi tehty järeän tukkipuun vaiheessa. Lisäki myös hiilinielujen kannalta päätehakkuun ajankohta on epäedullinen.
Ongelman yksi ratkaisu olisi siirtyä Ruotsin ja Norjan mallin mukaiseen käytäntöön, jossa ”lahja- ja perintövero” korvattaisiin luovutusvoittoverolla. Tällöin verot maksettaisiin vasta myöhemmin perintöä realisoitaessa saadun voiton perusteella.
Matti Vihelä, eduskuntavaaliehdokas, Kokoomus
