Äänekoskella on harrastettu salibandya Suolahden Urhon järjestämänä jo yli kolmen vuosikymmenen ajan. Omasta kokemuksestani voin sanoa, että koko tuo aika on ollut jonkinasteista taistelua kulloinkin vallitsevia harrastusolosuhteita vastaan. Sali on liian pieni. Ei ole kaukaloa. Parkettiin tulee jälkiä. Katsomotiloja ei ole. Näyttämöä ei saa käyttää katsomotilana. Turnaukseen tarvitaan yleisö-WC:t mutta lukion aulatiloja ei saa käyttää tähän tarkoitukseen. Muutamia mainitakseni.
Harrastusolosuhteet Äänekoskella ovat vuosien mittaan parantuneet, mutta edelleen Äänekoskelta puuttuu turnauskäyttöön sellaisenaan soveltuva täysimittainen sali synteettisellä alustalla. Salibandyotteluita on pelattu toistaiseksi Pankkarilla siten, että jokaista turnausta varten saliin on erikseen asennettu ja purettu siirrettävä synteettinen pelialusta. Jokaista maton asennusta ja purkamista varten seuran tulee hankkia talkooporukka, jolla asennus suoritetaan. Aikaa tähän matotukseen menee useampi tunti.
Viime syksynä Kulttuuri- ja liikuntalautakunnalla oli esityslistallaan Pankkarin ja liikuntatalon kehittäminen. Tavoitteena oli monipuolistaa salien käyttöä ja lisätä käyttöastetta asentamalla Liikuntatalolle kiinteä synteettinen pelialusta. Tämä oli erittäin järkevä ehdotus veronmaksajien rahojenkin kannalta, ja se olisi myös huomattavasti parantanut salibandyn harrastusolosuhteita. Kuitenkin 13.11.2024 pidetyssä viisi minuuttia kestäneessä Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan kokouksessa kirjaimellisesti vedettiin matto salibandyharrastajien jalkojen alta, kun lautakunta päätti, että se ei hyväksy tehtyä kehittämisehdotusta, ja varasi sen sijaan vuodelle 2025 siirrettävän maton asennukseen 12 000 euroa.
Lautakunnan päätöksenteon taustalla on pidetty iltakoulu, jossa on vertailtu kahta keskenäänkin ristiriidassa olevaa aikuisilla teetettyä tutkimusta siitä, miten pelialusta mahdollisesti lisää loukkaantumisriskiä. Noita aikuisilla teetettyjä tutkimustuloksia on sitten sovellettu junioreiden harrastamiseen ja ilmeisesti tehty johtopäätös, että juniorikoripalloa ei voisi harrastaa synteettisellä pelialustalla lainkaan.
Lautakunta olisi voinut pitää iltakoulun myös Pankkarilla ja käydä asentamassa ja purkamassa siirrettävän synteettisen pelialustan. Siinä olisi muutama tunti vierähtänyt, ja samalla olisi saatu lisää turvallisuusnäkökulmaa päätöksenteon tueksi, sillä painavien ja isokokoisten mattorullien siirtely ja nostelu vaihtelevilla talkookokoonpanoilla pitää mielestäni sisällään aika merkittävänkin loukkaantumisriskin.
Lautakunnan päätös varata 12 000 euron rahoitus siirrettävän synteettisen maton asentamiseen vuodelle 2025 voi toimia väliaikaisena ratkaisuna, mutta tulevalla valtuustokaudella keskustelua Pankkarin ja Liikuntatalon kehittämisestä ja käytön monipuolistamisesta tulee ehdottomasti jatkaa.
Heli Vuorinen, kunta- ja aluevaaliehdokas, Vas
