Sitran juuri valmistunut tulevaisuusbarometri listaa haastatteluilla koottuja asioita, jotka ovat meille suomalaisille tärkeimpiä. Sen mukaan tulevaisuutta ajatellaan paljon ja tärkeimpinä asioina ovat oma arki, työ, opiskelua ja asuinympäristö.
Kun tulevaisuusbarometrissä on kysytty oman kehityskulun kannalta positiivisinta asiaa, ihmiset ovat miettineet luonnon merkitystä hyvinvoinnille ja luonnonvarojen vastuullista käyttöä tuotteissa ja palveluissa sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Tulevaisuusajattelussaan moni myös miettii työpaikan löytymistä kaikille ja sitä, että lasten ja nuorten hyvinvointi paranee. Seuraavaksi nousevat esiin hyvinvointivaltion säilyttäminen ja kansalaisten turvallisuus sekä talouden tasapaino. Uskon, että näillä toiveikkuuteen liittyvillä asioilla on yhteys ja että kun kuntapäätöksissä huomioidaan ympäristön hyvinvointi, se lisää myös ihmisen hyvinvointia ja turvallisuutta.
Luonto tekee kaikella tapaa ihmiselle hyvää ja metsä on meille tutuin luontoympäristö. Työpäivän jälkeen jo lyhyt oleilu metsässä poistaa stressiä, rauhoittaa mieltä ja syke ja verenpaine laskevat. Metsässä ei tarvitse suorittaa pitkää lenkkiä vaan pelkkä oleilu jo tekee hyvää. Se vaikuttaa sykevaihteluun, joka tieteen mukaan on indikaattori stressitasojen mittauksessa sekä laskee kortisolin, stressihormonin määrää. Epätasainen maasto jalkojen alla lisää yhteyttämme maahan ja parantaa näin koordinaatiota ja läsnäoloa hetkessä ja voi olla yhtä aikaa rentoutunut ja valpas – saada levähdystauon nykyarjen täyttävästä aistitulvasta ja elektroniikasta ja hengittää syvään hyvää. Metsä herättää luovaa ajattelua ja tutkimusten mukaan parantaa muistia ja aivojen oppimiskeskusta.
Opiskellessani luokanopettajaksi 90-luvulla, biologian opettajamme vei meidät, tulevat pikkulasten opettajat, metsään. Jokaisen opiskelijan piti kävellä sukkasillaan sammaleiden ja kivien päällä ja tutkia suurennuslasilla havunneulasia, levätä makuualustalla ja haistella puiden höyryjä. Oppitunti oli mieleenpainuva ja uskon, että jokainen meistä on tämän jälkeen tehnyt saman omien oppilaidensa kanssa. Luonnossa liikkuessa kannattaa koskettaa kasveja, taputella puiden runkoja ja istua maahan, olla luonnon lähellä. Kun hengittää syvään metsäilmaa, samalla hengittää lukuisia kasveista haihtuneita biogeenisiä yhdisteitä, jotka ovat terveydelle hyödyksi. Luontoretken jälkeen käsien peseminen ei ole tarpeen, kun taas kauppareissulla se estää tautien leviämistä.
Lapsuuden paikat ovat niitä, joihin usein palaamme mielessämme. Lähimetsän puut muistamme kauniina, korkeina ja jännittävinä ja lapsuuden onkiretket ja -saaliit ihmeellisinä. On todettu, että lapsuudessaan luonnossa ja vesialueilla leikkineillä on aikuisena parempi mielenterveys ja he arvostavat luontoa ja viettävät siellä enemmän aikaa. Onkin tärkeää auttaa myös uutta sukupolvea löytämään polkunsa luontoon. Uskon, että näin voimme lisätä tulevan sukupolven hyvinvointia!
Aidon luontokontaktin lisäksi voit lisätä hyvinvointiasi tuomalla luontoelementtejä lähellesi. Lataa puhelimen ja tietokoneen taustakuvaksi luontoaihe, kiinnitä sellainen jääkaapin oveen ja keittiön kahvikaapin sisäpinnalle. Kuuntele luontoääniä ja -videoita ja tee kotiisi asetelmia luonnosta keräämistäsi aineista (keräillessä muistaen jokaisen oikeudet). Sisällä voit kasvattaa viherkasveja ja yrttejä ja syödä luonnonantimia.
Luonto ja lähimetsä, suomalainen terveyspankki, on elävien kylien ansiosta Äänekoskella kaikkien ulottuvilla. Tervemenoa metsään!
Johanna Arho-Forsblom, Keskustan kuntavaaliehdokas
