Hallitus jätti ennen joulua eduskunnalle ehdotuksensa sote/maakuntamallista. Jos ehdotus hyväksytään kuntien taloudelliset toimintaedellytykset muuttuvat oleellisesti, pohtii Jorma Kiviranta mielipidekirjoituksessaan.
Niiden verotuloista noin 65 prosenttia viedään maakunnille. Tämä merkitsee, että kuntien tuloihin suhteutettu velkataakka uhkaa kaksinkertaistua. Miten jatkossa pystytään tekemään elinvoimainvestointeja? Samalla kuntien kyky selvitä jäljelle jäävistä velvoitteista, esimerkiksi koulutus- ja vapaa-aikapalvelut vaarantuu.
Hallituksen uudistus ei vahvista lähidemokratiaa tai itsehallintoa, vaan se vie kunnilta valtaa kauemmaksi ja keskittää sitä maakuntiin ja ministeriölle. Yksi valitettava esimerkki tästä on koulukuraattoreiden ja psykologien siirtyminen maakunnan organisaatioon. Tämä ei ainakaan paranna tärkeää työtä syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Uudistus uhkaa tuoda maakuntaveron ja kokonaan uuden organisaatiotason. Byrokratia lisääntyy ja kokonaisveroaste nousee, kyllä kolme verottaa enemmän kuin kaksi. Tämä on kuntien kannalta huonoa ja takaperoista kehitystä. Kyseessä on hallinnonuudistus, jolla ei ratkaista varsinaisia ongelmia, nopeampaa hoitoonpääsyä ja Sote-kustannusten kasvua.
Jorma Kiviranta, Kokoomus
Niinpä, muistatteko entisiä hyviä aikoja, kun oli kunnanlääkärit joka kunnassa ja vastaanotolle pääsi samantien ja apteekista rohdot. Ei ollut viikkojen jonoja ja taudit hoidettiin ihmisläheisesti. Yksi lääkäri n. 2000 asukasta kohden riitti hyvin ja hommat hoitui. Ei ollut tyhjänpäiväistä pyrokratiaa eikä paperien pyörittelyä. Kannattaisiko hitusen ottaa mallia entisistä ajoista ja laittaa systeemi pyörimään sutjakkaasti. Tätä sotea on nyt väännetty vuosikausia eikä valmista vaan tule. Eli nyt tarvitaan uutta raikasta ajattelua ja otetta politikointi täysin unohtaen, niin on jotain toivoa tällä hoitosarallakin.
Perustuslain suojelemaa kuntahallintohan tässä ollaan keventämässä.
Tekemässä valtion ja kunnan väliin kolmatta hallintohimmeliä ja palkintovirkkoja.
Byrokratia ja maakuntahallintoa vain tulee lisäämään kuluja.
Komppaan kyllä palaamista kehityksessä katsomaan historiaan. Tehdäänkö asukkaan ja potilaan kannalta tarpeellisia töitä, johon lääkärin aika tuhotaan.
Vasta ilmestynyt tutkimus osoitti, että kaksi kolmasosaa työajasta on istumista tietokoneen kanssa muussa, kuin katsomassa potilasta ja kuuntelemassa keuhkoja.
Todella on tulossa muutos, joka ei ole valmis vielä pitkään aikaan ja mielestäni 1972 tehty kansanterveyslaki olisi voitu parantaa siten, että ihmiset voivat saada maakuntansa alueella kävellä hoitoon lähinpään ja itseään miellyttävään terveyskeskukseen vaikka sadan kilometrin päähän. Jaloilla äänestäminen yleensä auttaa kehittämään palvelua.
Keskustella ja tuoda näkökulmia varmasti pitää. Kuitenkin on syytä muistaa tosia-asia, että kuntavaaleilla ja kunnallisella päätöksenteolla tämän ratkaiseminen ei ole vallassamme. Ei ole oikein harhauttaa tämän faktan osalta. Eduskunta tekee asiasta päätökset ja ratkaisut.
Jos Hyvinvointialueet perustetaan ja lainsäädäntö toteutuu, niille valitaan demokraattisilla vaaleilla edustajat. Tällöin kunnan vastuulle jää hyvinvointi ja terveyden edistäminen sekä elinvoimatehtävät: kaavoitus, asuminen, yritysten sijoittuminen, koulutus, TE-palveluiden työllisyyspalvelut.