Puhtaat luonnonvedet ovat olleet meille suomalaisille aina itsestäänselvyys. Veden äärellä on voinut virkistäytyä ja sieltä on saatu ravintoa mm. kalojen ja rapujen muodossa. Ja menneinä vuosikymmeninä jopa juomavettä. Kuitenkin itsekukin, ainakin meistä mökkeilevistä suomalaisista on huomannut luonnonvesiemme viime vuosina heikentyneen tilan. Tämän on voinut helposti havaita veden tummumisena, rantojen rehevöitymisenä, sinilevähavaintoina tai kalakantojen muutoksina. Luultavasti tähän on tultu ilmastonmuutoksen voimistumisesta johtuvan valunnan lisääntymisen, voimakkaiden metsätalouden toimien sekä monien muiden seikkojen seurauksena. Aihetta on tutkinut mm. Luonnonvarakeskus*.
Allekirjoittaneet ovat seuranneet omassa mökkirannassaan tapahtuneita muutoksia ja päättäneet tehdä jotakin asioiden hyväksi. Äänekosken Suolahden ja Sumiaisten rajalla sijaitsevalle Jurvon alueelle on hiljan perustettu Jurvon seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Yhdistys on perustettu suojelemaan ainutlaatuisen kirkasvetisiä vesialueita (Iso-Jurvo, Pieni-Jurvo, Valkeajärvi, Saarikas sekä Pietinen ja Naappi jokineen). Jurvon alue – Jouhtisen metsä Natura 2000 -suojelualue** kattaa suurimman osan yhdistyksen piiriin ja Iso-Jurvon ympäristöön keskittyvästä alueesta. Natura 2000 suojelun perusteena ovat mm. hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (Littorelletalia uniflorae), jättisukeltaja ja kirjojokikorento. Kirkasvetisyys johtuu joko voimakkaasti pohjavesivaikutteisista järvistä tai lähdelammista, jotka kuuluvat puutteellisesti tunnettuihin luontotyyppeihin.
Metsätalouden hoitotoimenpiteet aiheuttavat vesistöjen kuormitukset ja -uhat vedenlaadulle,
vesialueen luonnon monimuotoisuudelle, vesistöjen ranta-alueille ja siten koko valuma-alueelle. Agrologi Elisa Honkasen vuonna 2021 tekemä opinnäytetyö Iso-Jurvo järven ja Pieni-Jurvo järven vesiensuojelusuunnitelma*** Jyväskylän ammattikorkeakoululle tulee olemaan tärkeänä tukena Jurvon seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n työlle.
Jurvon seudun vesialueet ovat vielä toistaiseksi edelleen koko Suomen mittapuulla eräänlaisia helmiä vesiensä puhtauden suhteen. Yhdistyksen toiveena on pysäyttää vesien tilan heikkeneminen, kun se on vielä mahdollista. Tähän tarvitaan monenlaista yhteistyötä mm. ELY-keskuksen, kaupungin, metsäyhtiöiden ja maa-alueiden omistajien kanssa.
Toivomme, että kaikkien suomalaisten halu olisi turvata puhtaat vedet myös tuleville sukupolville.
Aarne Rautiainen, Jurvon seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n puheenjohtaja
Meija Rautiainen
Kaisa Marila
Antti Vanhala
Lähteet:
*Luonnonvarakeskuksen julkaisema artikkeli 10.2.2023 https://www.luke.fi/fi/uutiset/nykyinen-metsatalouden-vesiensuojelu-ei-vahenna-vesistojen-tummumista-systeeminen-muutos-tarvitaan (viitattu 29.8.2023)
**Jurvon alue – Jouhtisen metsä Natura 2020 suojelualue https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/suojelu-ennallistaminen-ja-luonnonhoito/natura-2000-alueet/jurvon-alue-jouhtisen-metsa (viitattu 29.8.2023)
***Elisa Honkanen 2021: Iso-Jurvo järven ja Pieni-Jurvo järven vesiensuojelusuunnitelma: https://www.theseus.fi/handle/10024/493376 (viitattu 29.8.2023)
