Äänekosken kaunis luonto ja asukkaiden hyvinvoiva arki pelastettiin tuulivoimalta jo kerran. Nyt Liimattalan tuulivoimakaavasta käydyistä keskusteluista tutut argumentit puolesta ja vastaan ovat jälleen esillä Kiuassuolle kaavaillun tuulivoimapuiston takia.
Talousahdingosta kärsiville pienille kunnille tuulivoimaloista saatava kiinteistöveropotti on ollut ymmärrettävästi vastustamaton houkutin. Nyt soraäänet monissa tuulivoimakunnissa ovat kuitenkin lisääntyneet, kun tuulivoiman haitat ympäristölle ja ihmisille ovat realisoituneet. Luonnon ja maaseudun hiljaisuudessa myllyistä lähtevä melu on selvästi havaittavissa ja jatkuva melun ja välkkeen aiheuttama häirintä alkaa vaikuttamaan ihmisen psyykkiseen hyvinvointiin.
Vaikka ihminen pystyisikin tottumaan tuulivoimaloihin, niin on muistettava, että luonto ei niihin totu. Ilmastotoimissa, kuten kaikissa muissakin poliittisissa päätöksissä on ymmärrettävä tavoitteiden ja toimenpiteiden välinen suhde sekä tekojen kokonaisvaltainen vaikuttavuus. Kymmenien hehtaarien metsäpinta-alan kaataminen, valtavan betonimäärän upottaminen maahan, pohjavesialueen vaarantaminen ja luonnoneläinten häiritseminen eivät ole tekoja ilmaston ja ympäristön puolesta. Puhdas vesi tulee olemaan tulevaisuudessa entistä arvokkaampaa ja luontokato sekä luonnon monimuotoisuuden heikentyminen ovat yhä olemassa olevia haasteita. Luonnon eläimet kärsivät ihmistäkin pahemmin myllyjen melusta ja erityisesti niistä lähtevästä infraäänestä. Tämä näkyy tutkitusti muun muassa lajien populaatiokoon pienentymisenä sekä lintujen pesinnän ja soidinmenojen häiriintymisenä.
Valitettavan yleistä on myös se, että tuulivoimayhtiö myy myllyt eteenpäin mahdollisesti kansainväliselle sijoittajalle. Voitot menevät ulkomaille ja haitat jäävät kuntaan. Myllyjen pois purkaminen saattaa jäädä kokonaan kunnan ja viime kädessä veronmaksajien vastuulle, kun myllyjen omistajasta ei ole tietoakaan. Myllyt ovat kuitenkin suurimmaksi osaksi kierrätyskelvotonta materiaalia, joten niiden hävittäminen ei tule olemaan helppoa.
Erittäin harmillista mielestäni on myös se, että keskustelu tuulivoimasta on tuntunut vievän kaiken tilan muilta uusiutuvan energian mahdollisuuksilta. Esimerkiksi kiinnostus aurinkovoimaan on valtakunnallisesti voimakkaassa kasvussa ja paneeliteknologiassa ollaan saatu edistystä. Tuulipuistoon verrattuna aurinkopuiston ympäristöhaitat ovat selvästi pienemmät ja niiden rakentamisessa on mahdollista hyödyntää jo olemassa olevia aukioita, kuten käytöstä poistuneita peltoja. Tätäkin kestävämpi ja kustannustehokkaampi vaihtoehto on paneelien sijoittaminen suoraan kiinteistöihin, ja tässä Äänekosken kaupungin tulisi näyttää mallia ottamalla aurinkopaneelit käyttöön omissa kiinteistöissään.
Olisiko nyt korkea aika siirtää tuulivoima sivuun ja alkaa vakavasti keskustella muista uusiutuvan energian käyttömahdollisuuksista Äänekoskella, kuten aurinkovoimasta?
Timo Pasanen, yhteisöpedagogi (AMK), kunta- ja aluevaaliehdokas (kesk)
