Lähtökohtaisesti unelma työstä ei ole vuonna 2025 kaikille toteutunut. Suomen hallitus on halunnut tehdä hyvää työttömyyden vähentämiseksi, mutta käytännössä seuraamukset erilaisista työmarkkinauudistuksista ja työllisyyden lisäksi kompensoivista sosiaalietuuksista ja niiden supistamisesta tai karsimisesta ovat tuoneet monelle yhä epäinhimillisemmän toimeentulon mahdollisuuden.
Suomen kunnissa – työllisyyden asioita hoitavissa kunnissa nyt – työllisyysalueilla, on tärkeää työtä paljon tehtävänä. Työllisyysalueilla tehdään paljon hyvää työtä ja halutaan edistää työllisyyttä, mutta samaan aikaan kuntien työllisyysalueille ohjattua rahaa on huomattavasti vähemmän käytössä kuin valtion TE-toimistoilla, jopa 30-35 % vähemmän. Onko nyt uuden ajattelun ja uusien toimintamallien etsimisen aika? Halutaanko työmarkkinat ulkoistaa täysin markkinaehtoisen rahan varaan? Kaiken heikoimmassa olevien työmarkkina-asema tulisi mielestäni turvata nykyistä rahoitusmallia paremmin. Kaikille työpaikkaa ei löydy, kaikki ei jaksa tehdä säännöllistä työaikaa ja osa ei ole saanut riittävää koulutustasoa voidakseen tehdä ansiotöitä. Nyt on edelleen mahdollistettava palkkatukityö, auttavat tukityöt eri yrityksissä ja palvelualoilla. Näille on kysyntää yhä enemmän matalasuhdanteen päätyttyä. Monet palkkatukityöllistetyt tekevät ansiokasta työtä kunnissa. Kuinka kuntamme – oma Äänekosken kuntamme – voisi edistää palkkatuettua työtä omana kunnan työllisyyden toimintana? Näin kunta samalla edistäisi merkityksellisiä palveluita, esimerkkinä Ekocenter ja Upendo. Olisi hyvin suotavaa, että paikkakunnalla tällaiset työn muodot saavat tukea ja voi jatkaa.
On onnekasta huomata, että saamme auttaa lähimmäistä. Tarjota kuuntelevia korvia, keskustelevaa yhdessäoloa ja kutsua tai käydä kylässä. Voimme siis edistää jokainen osaltamme myös tukityöllistettyjen asemaa käyttämällä palveluita.
Pitäisikö palvelukonsepteja luoda uusiksi? ”Ovimaksulla” asioimaan ja näin yhteistä hyvää edistämään? Luomaan tarkempaa taloutta, kulujen ja menojen kirjaamista suhteessa tuloihin. Hakea hankerahaa, uskaltaa hakea työ- ja kulukorvauksia tehtyyn työhön suhteutettuna, leader-rahaa jne.? Nyt jos koskaan, kun myös kunnan Tulevaisuuden työpajaa suunnitellaan seinättömäksi työpajaksi, miten joku tai kuka voisi edistää palveluiden ”kotipaikkaa” heille, joilla olisi ilo ja mukava halu tehdä työtä, muttei omat rahkeet tai talous anna myöden. Yhteisten rahojen vähetessä niin valtiolla kuin kunnissa ihmisten ajattelun luovuudelle ja uudelleen järjestelyille on tilausta. Luovuttaa ei saa, vaan miettiä, millä tavoin palveluita voisi järjestää toisin tai kuinka kaupallistaa se, mitä ei ole aiemmin tarvinnut tehdä. Kaikkea ei tarvitse eikä voikaan kaupallistaa, se on muistettava.
Työllisyysalueellamme maksetaan edelleen palkkatukia. Hakemuksien rästityö on siirtynyt TA-alueille ja niihin on jo rahaa varattuna. Uusia hakemuksia saa laittaa ja tehdä, mutta maksatukset voivat siirtyä kesälle ja syksylle. Reaaliaikainen taloudenkuva auttaa TA-alueita katsomaan palkkatuen kohdentumisen ja määrän kesällä ja syksyllä. Ovia ei kannata laittaa säppiin, vaan enemmän auki. Annetaan hyvän kiertää
Anna-Riitta Pentinpuro, kuntavaaliehdokas, valtuutettu
