Keski-Suomen hyvinvointialueella eletään syksyn aikana tiukan tutkinnan aikaa ja samalla myös ratkaisevia hetkiä vanhustenhuollon tulevaisuuden kannalta. On selvää, että palvelurakenteen uudistus on välttämätön, sillä ikääntyneiden määrä kasvaa nopeasti ja palvelujen tarve lisääntyy. Keskusteluissa nousevat usein esille pelkästään eurot ja säästöt, mutta liian harvoin muistamme, että lopulta kyse on ihmisten elämästä.
Jokaisella ikäihmisellä on oikeus turvalliseen arkeen, arvokkaaseen vanhuuteen ja siihen, että palvelut ovat saavutettavissa asuinpaikasta riippumatta. Vanhustenhuoltoa ei voi rakentaa pelkästään taulukkolaskelmien pohjalta, vaan sen ytimenä täytyy olla inhimillisyys. Liian monen kohdalla arki ratkeaa sillä, löytyykö apu ajoissa vai jääkö ihminen yksin.
Samalla on kuitenkin katsottava faktoja silmiin: Keski-Suomen hyvinvointialue elää talousahdingossa ja sen sosiaalipalvelujen kustannukset ovat maan keskiarvoa korkeammat. Tämä on herättänyt paljon kysymyksiä, eikä niitä voi sivuuttaa. Miksi kustannustaso on korkea? Johtuuko se palvelurakenteesta, toimintatavoista, hallinnon kankeudesta vai resurssien väärästä kohdentamisesta? Ilman avointa selvitystä ei löydy kestäviä ratkaisuja.
Pelkkä lisärahoitus ei riitä. Hema-instituutin sanoin: ”Terveydenhuolto ei tarvitse lisää rahaa, vaan parempaa johtamista.” Tämä pätee yhä. Tarvitsemme tiedolla johtamista ja johdonmukaista päätöksentekoa, jossa palveluketjut suunnitellaan asiakkaan näkökulmasta eikä hallinnollisten siilojen ehdoilla. Modernit palveluasunnot, kotihoidon vahvistaminen, esteettömät tilat ja teknologian hyödyntäminen voivat tuoda sekä inhimillisiä että taloudellisia hyötyjä.
Jotta vanhustenhuollon uudistus onnistuu, se vaatii rohkeutta asettaa ikäihmisten tarpeet kaiken lähtökohdaksi ja samalla selvittää juurisyyt korkeisiin kustannuksiin. Vain näin voimme turvata ikäihmisille arvokkaan vanhuuden – ja rakentaa hyvinvointialueen, joka on sekä inhimillinen että taloudellisesti kestävä. Ennen hyvinvointialuueelle muutosta kunnissa oli hyviä ja toimintamalleja joten niiden kustannukset on selvitettävä ja ottaa käyttöön parhaat mallit. Kaikessa ”mopoa” ei tarvitse keksiä uudestaan.
Leila Lindell, maakuntaneuvos, aluevaltuuston jäsen (kesk.)
