Tämän päivän poliittisessa keskustelussa kärjistyy tänä päivänä moni asia. Kantaa otetaan rajuilla hyökkäyksillä ja asioita vastakkain asetellen. Välillä tuntuu, että vihapuheissa menee puurot ja vellit sekaisin. Vastakkainasettelua tulee paljon etenkin keskustellessa yritysten ja työntekijöiden asioista.
On vaikea tunnistaa itseään kummastakaan leiristä, tuskinpa kovin moni muukaan. Tässä saattaa olla samanlainen suomalaisten enemmistölle vieras vastakkainasettelu kuin ”kaupungit vastaan maaseutu”.
Tavallinen suomalainen ei ajattele, että yrittäjät olisivat vastuuttomia, vaan yritysten myönteinen merkitys oman kotiseudun sekä Suomen työllisyydelle ja taloudelle ymmärretään. Yritysten tuottaman taloudellisen hyvän lisäksi ihmiset arvostavat yritysten kehittämiä palveluita ja tuotteita, joita ilman elämänmenomme olisi toisenlaista. Yrittäjät kantavat kortensa yhteiseen kekoon ja antavat myös monelle muulle mahdollisuuden tehdä samoin.
Tuntemani yrittäjät ovat ylpeitä siitä hyvästä, mitä heidän veroeuroillaan tarjotaan kansalaisille. Tavallinen yrittäjä kantaa huolta henkilöstöstään, pitäen irtisanomisia viimeisenä vaihtoehtona. Myös juuri nyt, erikoisen vaikeina korona-aikoina. Meillä on myös paljon maailmalle suuntautuneita yrityksiä, joille on kunnia-asia toimia kotimaassaan Suomessa niin laajasti kuin mahdollista.
Vaikka kärkkäimpien edunvalvojien puheesta sitä ei näekään, arvostavat suomalaiset yrittäjät hyvinvointivaltiotamme, joka merkitsee vakautta, osaavaa ja hyvinvoivaa työvoimaa, toimivia väyliä ja verkkoyhteyksiä, sekä rehtejä virkamiehiä ja viranomaisia. Suomessa ei eriarvoisuus, korruptio tai rikollisuus rehota. Tavallinen yrittäjä halveksii veronkiertäjiä ja arvostaa yhteisöä, jossa yritys toimii.
Yrittäjät toivovat perustellusti ennustettavuutta ja ymmärrystä meiltä päättäjiltä, niin kunnan kuin valtion tasolla. Etenkin vientimarkkinoilla toimivien yritysten keskeinen viesti tässä ajassa on, että jos suomalainen työ häviää maailmalla kilpailussa ruotsalaiselle tai saksalaiselle, ei tätä työtä Suomessa enää ole. Kyseinen viesti on syytä ottaa vakavasti. Tästä osoituksena onkin maan hallituksen monet yrittäjyyttä vahvistavat päätökset. Päätökset, joiden takana keskusta on.
Meillä kaikilla on vastuumme vastakkainasettelun vähentämisestä ja ymmärryksen lisäämisestä. Yrittäjät, palkansaajat ja valtio eivät ole vastapuolia, vaan meidän kaikkien on oltava samalla puolella pöytää. Kun tässä onnistumme, on meillä paremmat eväät rakentaa menestyvää ja vastuullista Suomea tuleville sukupolville.
Sama asia pätee myös meillä Äänekoskella. Paikalliset alueen asukkaille palvelujaan tarjoavat yritykset pärjäävät ainoastaan sillä, että meillä on hyvä keskinäinen luottamus toisiimme, palvelun laatuun ja saatavuuteen. Kuntalaisina pystymme turvaamaan palvelut ainoastaan sitä kautta, että käytämme paikallisia yrityksiä. Etenkin näin joulun alla kannustan tekemään joululahjahankinnat äänekoskelaisista yrityksistä, joissa tuotevalikoima ja palvelu on kohdillaan. Miksi lähteä merta edemmäs kalaan?
Kun raju keskustelu haastaa ihmiset valitsemaan puolensa, keskustalaisina kutsumme ihmiset samalle puolelle. Kyky nähdä yhteinen etu ja myös toisen näkökulma on keskeinen osa yhteisen menestyksen salaisuutta ja keskustalaista tapaa tehdä politiikkaa. Ollaan yhdessä sillanrakentajia erilaisten näkemysten välillä,
Näin itsenäisyyspäivän alla meidän on syytä muistaa olla kiitollisia itsenäisestä Suomesta. Suomi pienenä kansakunta voi elää ja menestyä vain kansallisen yhtenäisyyden varassa. Keskinäinen huolenpito, välittäminen ja yhteisvastuu huolehtivat siitä, että ketään ei jätetä ulkopuolelle, vaan jokainen otetaan mukaan hyvinvointiin ja täyteen kansalaisuuteen. Veljeä ei jätetä!
Vastuun ja vapauden tasapaino, sekä työ ja oikeudenmukaisuus, luovat Suomelle myös tulevaisuudessa vaurauden ja menestyksen. Kiitokset tästä kuuluu sotiemme veteraaneille ja lotille. Heidän ansiostaan meillä on mahdollisuus elää itsenäisessä hyvinvointi Suomessa.
Leila Lindell
