ÄKS

Mielipide: Vielä tuulivoimasta, rikkiheksafluoridista, linnuista ja lepakoista

08.09.2020 17:45
Kuvituskuva.

 

Nina Välimäen vastine Äänekosken Vihreiden tuulivoimakannanottoon (Äks 20.8.) sisälsi hyvää pohdintaa, mutta myös virheellisiä ja harhaanjohtavia väittämiä, joista kahteen mielestäni ongelmallisimpaan haluan puuttua tässä kirjoituksessa.

Ensinnäkin Välimäki ottaa esiin suurjännitekytkimissä käytettävän rikkiheksafluoridin (SF6), joka on tavattoman voimakas ja ilmakehässä pitkään säilyvä kasvihuonekaasu. Välimäen kirjoituksesta syntyy vaikutelma, että rikkiheksafluoridin lisääntyminen ilmakehässä johtuisi tuulivoimasta. Tämä ei pidä paikkaansa, eikä Välimäen lähteenään käyttämä Tekniikan Maailman uutinen (Sähköteollisuudella on ”likainen salaisuus”, julkaistu 16.9.2019) tällaista tarkalleen ottaen väitäkään.

Yhdessä tuulivoimalassa on SF6-kaasua noin viisi kilogrammaa (https://www.bbc.com/news/science-environment-49567197). Suomessa on tällä hetkellä vajaa 800 tuulivoimalaa. Suomen sähkönjakeluverkon kytkimissä SF6:a oli vuonna 2018 yhteensä vajaa 143 000 kilogrammaa. Näistä luvuista voi muutamalla laskutoimituksella arvioida tuulivoiman osuutta koko sähköntuotannon ja -jakelun käyttämästä SF6-kaasusta.

Olennaista on tiedostaa, että SF6:lle ja muille fluoratuille kasvihuonekaasuille on olemassa ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja sekä sähkönsiirrossa että kylmälaite- ja eristeteollisuudessa, joissa näitä kemikaaleja käytetään vielä monin verroin sähköntuotantoa enemmän. Pääsyy fluorattujen kasvihuonekaasujen suosioon on, että niiden käyttö on halpaa ja teknisesti helppoa. Siksi teollisuus tekee voimakasta lobbaustyötä niiden kieltämistä vastaan.

Vaikka tuulivoima onkin SF6:n suhteen täysin sivuseikka, on todella hyvä, että asia on noussut nyt tuulivoimakritiikin myötä julkisuuteen. Kansalaisten kannattaa vaatia tässä asiassa parempaa. Poliitikot eivät saa taipua teollisuuden painostuksen edessä etenkään EU-tasolla, jolla kemikaaleihin liittyvästä lainsäädännöstä varsin pitkälle päätetään.

Välimäki viittaa vastineessaan myös väitteeseen, jonka mukaan tuulivoimalat tappavat Espanjassa vuosittain 6–18 miljoonaa lintua ja lepakkoa. Internetistä löytyy Save The Eagles -järjestön (SEO) sivusto, jolta kyseinen tieto näyttää olevan peräisin. Järjestön mukaan jokaiseen espanjalaiseen tuulivoimalaan törmää vuosittain 333–1000 lintua, mistä miljooniin kohoava yhteissumma saadaan. Tämä poikkeaa räikeästi esim. Birdlife Suomen arviosta, jonka mukaan lintujen törmäyksiä tuulivoimaloihin ” tapahtuu vuosittain muutamista muutamiin kymmeniin voimalaa kohden” (www.birdlife.fi/suojelu/vaikuttaminen/tuulivoima). Pidän itse jälkimmäistä arviota luotettavampana kuin ensimmäistä. 

Toisin kuin Välimäki antaa ymmärtää, SEO ei ole missään tekemisissä lintutieteilijöiden ja -harrastajien Birdlife -järjestön kanssa. Päin vastoin, SEO ilmoittaa esittelytekstissään, että ”valtavirran lintujärjestöt” ovat tuulivoimateollisuuden rahoittamia ja esittävät siksi valheellista tietoa asioista. Minusta kyseinen väite on melko lennokas. Se kuuluu kenties samaan ryhmään kuin internetistä löytyvät väittämät, joiden mukaan merkittävimmät maailman hallitsijat ovat oikeasti pikkulapsia syöviä liskoihmisiä. Kiinnostavaa, jos totta.

Sen sijaan Välimäen esittämä tieto, että Saksan 27 000 tuulivoimalaa tappavat yhteensä yli 200 000 lepakkoa vuosittain, on linjassa valtavirran tutkimustiedon kanssa. Samoin 1200 miljardia kuollutta hyönteistä Saksassa kuulostaa melko uskottavalta – se vastaa hieman yli viidesosaa saman maan tieliikenteessä kuolevien hyönteisten määrästä. Yhdessä tuulivoiman ja liikenteen aiheuttamat hyönteistuhot pääsevät ehkä jo pienenpieneen murto-osaan siitä hävityksen määrästä, jonka pölyttäjäkadon pääsyiksi epäillyt kasvinsuojeluaineet aiheuttavat.

Niin tai näin, tuulivoimaloiden vaikutukset lepakoille, linnuille ja hyönteisille ovat esimerkkejä keskeisimmistä ongelmista, joihin tuulivoimateollisuuden on esitettävä uskottavia ratkaisuja, jos ala mielii lunastaa lupaukset ympäristöystävällisyydestään.

Jatketaan keskustelua tuulivoimasta, mutta ollaan vastuullisia ja huolellisia niiden asioiden kanssa, jotka esitämme tietona. Kun heitellään ilmoille numeroita ja lukumääriä, ne olisi hyvä tarkistaa ja lisäksi suhteuttaa johonkin. Tuulivoima kun ei suinkaan ole ainoa ihmistoiminnan muoto, jolla on kielteisiä ympäristövaikutuksia, vaikka asialleen omistautuneimpien tuulivoiman vastustajien esityksiä lukiessa tällainen olo usein tuleekin.

Tommi Sulkala, Konginkangas

Vastaa käyttäjälle "Alakansakoulun tutkijalle" Peruuta vastaus

  1. Reetta Korjonen sanoo:

    Tommilla hyvää tekstiä, mutta siinä se ristiriita piilee, että kertomuksen ehdoton totuus lepää tulevaisuudessa. Totuuden kertoo aina uudet tutkijat ja kärsivät ovat jo silloin kaatuneet ja maatuneet. Lintujen lukumäärä on jokaisella arvio, kun niitä ei kuolintodistuksen kanssa haudata. Samaa epätarkkuutta on huolissa kyläläisten altistumisesta eri asioille. Täysin niin kuka ottaa kantaa. Otetaan silti, sillä aina tulee hiven oikeaa ja seulottua tietoa. Keskustelu jatkukoon. Mummu on siitä mielissään.

    1. Sähköpoika sanoo:

      Yhtään lentävän eläimen raatoa ei ystäväni ole löytänyt tuulivoimalansa liepeiltä noin 18:n vuoden kuluessa. Kirjoitin tuon jo aiemmin ylös. Eikö nyt olekin niin, että epäillään eläinhaittoja, mutta aidot näytöt puuttuvat. Jäähän autojen allekin supikoiria, hirviä, peuroja ja muita metsän eläimiä, mutta miksei niiden kohtaloa surra. Näistä auton alle kuolleista on oikeita näyttöjä pilvin pimein. Autoilu tulisikin kieltää, niistä on monenlaista haittaa ja paljonlaisesti.

  2. Nina Välimäki sanoo:

    On hienoa, että tuulivoima-asia ja erityisesti Liimattalan tuulivoimahanke herättää kuntalaisissa pohdintaa puolin ja toisin! Niin kuuluukin olla näin merkittävässä ja laajaan joukkoon vaikuttavassa hankkeessa. Kokemukseni mukaan päätöksenteko tuppaa olemaan helpompaa, kun tietoa on kertynyt riittävästi.
    Kiitos siis Tommi vastineestasi, josta tahdon kommentoida ja oikaista muutamaa kohtaa.

    Kirjoituksessani (Äks 20.8.) otin tosiaan esille SF6 kaasun käytön tuulivoimassa. Haastoit suhteuttamaan ilmoille heiteltyjä lukuja johonkin. No, Suomen 800 tuulivoimalassa SF6:sta on 4000kg. Se on 2,8% mainitsemastasi koko Suomen sähkönjakeluverkon käyttämästä kaasusta. Tuulivoiman osuus energiasta puolestaan on 6,7%, joten jos tämä jotenkin suhteellistaa asiaa, hyvä. Vihreiden vision mukaan tuulivoiman osuus vuoteen 2030 olisi vähintään 30%. Jos näin käy, tuulivoimaloissa olisi nykyiseen sähköteollisuuden käyttämään määrään nähden SF6 kaasua n. 12,6% eli 18 000kg.
    Mutta tällä numeroinnillahan ei ole merkitystä, sillä en voi puhua energiatoimialasta, sen avainluvuista, teknisistä yksityiskohdista tai kehitysnäkymistä suoraan tai suhteellisesti kovinkaan asiantuntevasti. Siispä tarkennan rikkiheksafluoridiin liittyvän tekstini ydintä – tuulivoima ei ole niin puhdasta energiaa kuin halutaan antaa ymmärtää!

    Koska toimiala ja ongelma on monitahoinen, on tosiaan luotettava siihen, mitä mielestään hyvistä lähteistä oppii. Heristit Tommi vastuullisuuden sormea numeroiden tarkistamisesta ja pidit lainaustani Espanjan lintu- ja lepakkokuolemista epäasiallisista lähteistä johdettuna vääränä tietona. Lähteeni tuolle tiedolle oli Clive Hamblerin ”Wind farms vs wildlife” artikkeli The Spectator lehdessä (https://www.spectator.co.uk/article/wind-farms-vs-wildlife).
    The Spectator on vuonna 1828 perustettu politiikkaa, kirjallisuutta ja talousasioita käsittelevä lehti, joka tunnetaan korkeasta laadustaan ja vaikutusvaltaisuudestaan alalla. Clive Hamblerilla on puolestaan pitkä ura ilmastonmuutoksen ja -suojelun, uusiutuvan energian ja energiapolitiikan parissa. Hän on kirjoittanut useita, arvostettuja julkaisuja mm. ilmastonmuutoksesta sekä globaalista ekologiasta ja työskentelee alan tutkimuksen parissa Oxfordin yliopistossa. SEO/Birdlife, johon Hambler viittaa, on Espanjan ornitologinen yhdistys, joka on perustettu 1954. Se edustaa Espanjaa BirdLife Internationalissa.

    Minusta lähdekritiikki oli riittävää. Ehkä tämän oikaisun jälkeen sinäkin Tommi erityisesti vihreänä huolestut siitä tutkimustuloksesta, että yksin Espanjan tuulivoimalat tappavat vuosittain 6-18 miljoonaa lintua ja lepakkoa? Hambler kirjoittaa artikkelissaan lisäksi; ”Lajien sukupuutto on vakava ongelma: menetämme jopa 40 lajia päivässä ympäri maailmaa. Ympäristönsuojelijat kuitenkin kehottavat meitä ottamaan käyttöön tekniikkaa, joka nopeuttaa tätä prosessia. Tuhoisimpia näistä on tuulivoima” (kirjoittajan oma käännös). Hamblerin mukaan todisteet viittaavat siihen, että ainakin tällä vuosisadalla uusiutuvat energialähteet ovat paljon suurempi uhka villieläimille kuin ilmastonmuutos.

    Ymmärrän halun kehittää uusiutuvaa energiaa, mutta voiko sitä tehdä hinnalla millä hyvänsä? Kannatan voimakkaasti luonnonsuojelua ja sen monimuotoisuutta, mutta kaasun painaminen silmät kiinni ei kuulosta hyvälle. Minunkin mielestäni Tommi tuulivoimateollisuuden on esitettävä uskottavia ratkaisuja, jos ala mielii lunastaa lupaukset ympäristöystävällisyydestään. Unohtamatta, että ihminenkin on osa ympäristöään.

    1. Tommi Sulkala sanoo:

      Nina,

      Clive Hambler on ihan kujalla tuulivoiman suhteen. Tai sitten hän johtaa tahallaan harhaan. Tuo väite Espanjan lintukuolleisuusluvuista on täysin huuhaata eikä Espanjan Birdlife ole noiden lukujen takana. Tilanteeseen ei vaikuta Hamblerin titteli, oppiarvo tai aiemmat saavutukset eikä myöskään tuon höpsötyksen julkaisseen The Spectator -lehden status.

      Jos asia huolettaa etkä usko minua, kannattaa tutustua Suomen Birdlifen materiaaliin asiasta. Uusin ihan oikea tieteellinen tutkimus aiheesta on tämän vuoden kesäkuulta, ja se itse asiassa viittaa siihen, että törmäyskuolemien vaikutukset lintupopuolaatioille voivat olla aiemmin arvioitua vakavampia. Birdlifen toimihenkilöille voi myös soittaa ja tiedustella heidän näkemyksiään.

      Tai asiaa voi tutkia esim. tekemällä retken johonkin tuulivoimapuistoon. Satojen ja tuhansien lintutörmäysten per mylly per vuosi luulisi jo jättävän melkoisia sulka- ja luuröykkiöitä maastoon. Lisäksi näköhavaintoja törmäyksistä pitäisi tulla jo kymmenen voimalan puistossa vähintään tunnin välein, jos törmäykset sattuvat tasaisin väliajoin. Jos taas törmäykset ryvästyvät esim. aktiivisen muuttolennon yhteyteen, ilma on tuolloin varmasti sakeanaan verta ja leijailevia höyheniä.

      Tai sitten voi istua nojatuoliin, hengittää pari kertaa syvään, ottaa etäisyyttä meissä jokaisessa velloviin tunteisiin ja miettiä ihan kylmällä järjellä, mikä on todellisuudessa mahdollista ja mikä ei.

      SF6:n osalta viittaan vain kirjoitukseeni. Edellytetään kansalaisina energiateollisuudelta – tuulivoima-ala siinä sivussa – nopeaa muutosta asiaan ja äänestetään vaaleissa puolueita ja ihmisiä, jotka toimivat näissä asioissa vastuullisesti.

      1. "Alakansakoulun tutkijalle" sanoo:

        Minua on jo pitkään naurattanut ja suututtanut tuo vihreitten puuhastelu. Vain heidän agendaansa sopivat tutkimukset ovat totuudenmukaisia. Muita, vihreää unelmaa arvostelevat taikka jopa sitä kumoavat tutkimukset ovat höpötystä. Mutta totta on, että kuntavaalit on tulossa. Siitä on varmaan totuudenmukaista tietoa!
        Voimia sinne vihreään nojatuoliin ja “totuuden tutkimuksiin”!

      2. Äänestäjä sanoo:

        Sinäpä sen sanoit Tommi!
        Me äänestäjät saamme vapaasti valita ketä ihmistä ja mitä puoluetta äänestämme. Ja me emme äänestä niitä, jotka haluavat tuoda ison tuulivoimala-alueen ja jättimäiset tuulimyllyt asutuksen lähelle.

      3. Toinen äänestäjä sanoo:

        Kyllä olisi Tommin kannattanut ihan itse istahtaa sinne nojatuoliin etsimään väitteilleen luotettavat lähteet (kuten Välimäki teki). Tällä kommentilla vain vesitit asiantuntijuutesi ja alennuit siihen kastiin, joka sokeasti puhuu oman asiansa puolesta faktoihin perustamatta (jota väität tuulivoiman vastustajien olevan).

        Niin menee tämänkin kansalaisen ääni aivan jonnekin muualle, kuin vain oman totuutensa näkeville vihreille.

  3. Andy Hagström sanoo:

    Niinpä niin. Ollaan syystäkin huolissaan tuulivoimaloiden aiheuttamista lintukuolemista,mutta samaan aikaan ammutaan Suomessakin röykkiöittäin vesi- ja kanalintuja,ihan vaan harrastuksen vuoksi,ei nälkää torjumaan. Tv- ohjelmassa jopa ihaillaan näitä pyssysankareita jotka luonnonvaroja tuhlaillen lentävät jopa eri maihin ammuskelemaan kun omassa maassa ei tapettavia enää kyllin löydy.Että sellaista

  4. Nina Välimäki sanoo:

    Hyvänen aika!

    Tommi, me koemme argumentoinnin jotenkin eri tavalla. Olen pitänyt aina tärkeänä sitä, että oman väitteensä tueksi on löydettävä paras olemassa oleva tieto, jonka vahvistaa esim. luotettava lähde. Mielipiteestäsi huolimatta luotan edelleen käyttämääni lähteeseen. Mikään ei julkisuudessa ole asettanut tätä ilmaston- ja luonnonsuojelun parissa uraansa tehnyttä Oxfordin tutkijaa kyseenalaiseen valoon. Kerro toki, jos tällaista evidenssiä löydät, minulla on kyllä varaa muuttaa mielipiteeni.

    Korostat Suomen Birdlifen asiantuntijuutta. Se on Birdlife Internationalin täysivaltainen jäsen. Kuten on SEO/Birdlife, Espanjan vastaava järjestö. Vanhempi muuten kuin suomalainen sisarjärjestönsä. Birdlife International on ollut tukemassa SEO:n työtä tuulivoiman vaikutusten selvittämiseksi osallistumalla mm.”Guidelines for Assessing the Impact of Wind Farms on Birds and Bats” raportin kääntämiseen englanniksi. Ehkä sinua ei kiinnosta tämä tutkimus, mutta linkkaan sen tähän oheen sanojeni vakuudeksi ja niille lukijoille, joita kiinnostaa faktatieto. (https://www.seo.org/wp-content/uploads/2014/10/Guidelines_for_Assessing_the_Impact_of_Wind_Farms_on_Birds_and_Bats.pdf)

    Raportissa on paljon kiinnostavaa tutkimustietoa koskien aihetta, mutta helpotan hieman. Sivulta 11 voi lukea realistisen ja hyvin perustellun arvion tuulivoiman tappamasta lintumäärästä, joka nousee aina 8milj. lintuun. Tähän lukuun ei vielä sisälly voimajohtoihin tiensä päättäneet siivekkäät. Raportissa kuvataan selkeästi, miksi sulka- ja luuröykkiöitä ei turbiinien alta löydy, tiedoksi ”Sähköpojallekin”. Perustuu tutkimukseen, ei olettamukseen. Mihin Tommi perustat väitteesi, että tämän tiedon takana ei ole Espanjan Birdlife tai että sen tulos on huuhaata?

    Palaan aiemmin esittämääni ajatukseen. Tuulivoiman hyötyjen lisäksi keskustelussa on huomioitava myös sen tuomat ikävät vaikutukset, monet muutkin kuin lintukuolemat. Näistä löytyy paljon tietoa maista, joissa tuulivoimarakentaminen on ollut vilkasta. Voi olla, että hyödyt peittoavat mennen tullen haitat, mutta miten tuulivoiman suhteellinen hyöty voidaan mitata, jos sen haitoilta ummistetaan silmät?

    Ilahduin vihreiden keskustelun avauksesta aiemmin. Se ei sitten johtanutkaan asialliseen, perusteltuun keskusteluun, jota arvostan.

    1. Tommi Sulkala sanoo:

      Nina,

      olit oikeassa ja minä väärässä! Espanjan Birdlife on tosiaan esittänyt arvion, että lintutörmäyksiä voi tapahtua Espanjassa jopa 8 miljoonaa vuosittain. Vaikka tämä onkin jo 10 miljoonaa vähemmän kuin hurjin esillä ollut visio, niin samassa suuruusluokassa ollaan. Eksyin vääriin lähteisiin, siinä pääsyy virheelleni. Olen pahoillani ja tarjoan vaikka pullakahvin, kun seuraavan kerran nähdään (jos ollaan vielä puheväleissä…)

      Soittelin Suomen Birdlifen suojelu- ja tutkimusjohtajalle asian tiimoilta. Hän piti espanjalaisten arviota suurena, mutta törmäysten määrää kaiken kaikkiaan vaikeana tutkia. Hän ei myöskään ollut kovin huolissaan suomalaisen tuulivoiman vaikutuksesta lintupopulaatioihin, etenkään sisämaan hankkeiden osalta. Eihän ajatus voimaloihin törmäävistä yksittäisistäkään linnuista silti kivalta tunnu.

      Olen yrittänyt parhaani mukaan kirjoittaa asiasta, en ihmisistä tai ryhmistä. Tämä näyttää kuitenkin henkilöityvän helposti. Sanotaan nyt siksi, että henkilökohtaisesti en ole kovin innoissani Liimattalan hankkeesta. Ajatuksia ja tunteita on sekä puolesta että vastaan. Varmaankin tästä joutuu jotakin vielä kirjoittamaan. Hyvin kyllä ymmärrän Birdlifen miehen linjauksen, että eivät lähde mukaan julkiseen keskusteluun yksittäisistä tuulivoimahankkeista.

      1. Nina Välimäki sanoo:

        Asioistahan tässä vain keskustellaan Tommi, pullakahveja kanssasi peukutan ehdottomasti =)

        Samalla linjalla mennään, kolossaaliset myllyt (270m), joiden rinnalla Suomen korkein rakennus Näsinneulakin (134,5m) on naurettava tikku, eivät tunnu kovin innostavalta ajatukselta reilun kilometrin päässä asutuksesta. Tuollainen voimala on massiivinen Konginkankaan ja myös Äänekosken pihoilta katsottuna.

        Hyötyjä ne varmasti joillekin tahoille tuovat, mutta kyllä myös eri tavoin tätä hanketta maksavien näkökulma olisi minusta otettava huomioon.

        1. Tommi Sulkala sanoo:

          Nina,

          Argumentoinnista vielä muutama sananen. Jospa sattuisit joskus vielä tänne vilkaisemaan.

          Pyrin itse välttämään ad hominem ja ad auctoritatem -argumentteja. Minun on pakko saada puntaroida asiat omassa päässäni ja tehdä johtopäätökseni oman ajatteluni perusteella.

          Tässä tapauksessa, kun kumpikaan meistä ei ole tehnyt omaa tutkimusta aiheesta, joudumme tietysti molemmat turvautumaan muualta saatuihin lukuihin. Minusta viisasta on käyttää tällöin sellaisia maltillisia konsensusarvoja, joihin useimmat riippumattomat tahot näyttävät päätyvän. Vastaavasti todennäköisimmin harhaisia ovat ääriarvot sekä asteikon ylä- että alapäästä. Minun ajatukseni kulkee tällaista rataa, muitakin ajattelumalleja varmasti on.

          Onhan se toki mahdollista, että SEO / Birdlifen esittämät ääriarvot osuvatkin oikeaan. Jos Espanjassa päästään edes murto-osaan näistä lukemista, siellä on kyllä mokattu todella pahasti. Suomen Birdlifen suojelujohtaja itse asiassa kertoi minulle joistakin tyhmistä virheistä, joita Espanjassa on tehty. Tarina on liian pitkä kerrottavaksi tässä. Taustalla on kuitenkin hyväuskoisuus ja löperö luvituspolitiikka.

          Omassa päässäni kehittelemäni nojatuoliteoria luu- ja sulkaröykkiöistä ei tosiaan aivan toimi käytännössä. Syyt selviävät tuosta linkkaamastasi raportista ja samantyyppisiin tekijöihin viittasi myös Suomen Birdlifen kaveri. Siltikään en itse pysty uskomaan satoihin tai tuhansiin törmäyksiin per mylly. Tai sitten tällainen mylly on kyllä ihan väärässä paikassa.

          No, nyt viimein vaikenen tästä aiheesta. Puhutaan lisää kahvikupposen ääressä sitten joskus.

  5. Rolf Nyholm sanoo:

    Keski-Suomen Liitto on avannut keskustelun ja esitysmahdollisuuden uudesta maakuntakaavasta ja sen jatkosta.
    Kiinnostuneet käykää keskustelua ja kommentoikaa asiaa.
    Keski-Suomen liitto on avannut asiaa koskevan keskustelupalstan liiton sivuilla.

    Terveisin: Rolf Nyholm Keski-Suomen Liiton hallituksen pj.

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT OY
Torikatu 4, 44100 Äänekoski
Ma-to 9–13 • Pe suljettu
Puhelin 040 565 0941

 

TOIMITUStoimitus@aksa.fi
Marjo Steffansson
päätoimittaja 040 841 2945
Riina Nygrén
toimittaja 050 337 0028

MARKKINOINTIilmoitus@aksa.fi
Pirjo Hakkarainen
myyntipäällikkö 040 565 0941
Marjut Kinnunen
myyntineuvottelija 040 730 4234
etunimi@aksa.fi

 

ILMOITUSVALMISTUS JA -AINEISTO
Max Steffansson – ilmoitus@aksa.fi

Tietosuojaseloste »
© Äänekosken Kaupunkisanomat Oy

AD Alfred
Elysium Solutions Oy