Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen 13 kuntaa nostavat esiin huolen siitä, että valtion rahoitus ei tällä hetkellä kata palveluiden järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia.
TE-palvelujen siirtoa valmisteltaessa oletuksena oli, että rahoitus riittää palvelujen tuottamiseen. Vuoden 2025 aikana on käynyt ilmi, että työttömyysturvakustannukset ja lainsäädäntömuutosten tuoma lisävastuu ovat kasvattaneet kuntien kustannuksia selvästi ennakoitua enemmän.
Kunnille valtiolta siirtyneet työvoimapalvelut ovat tuoneet mahdollisuuden kehittää palveluja lähellä asiakkaita, mutta samalla rahoitusmallissa on epäkohtia, jotka aiheuttavat ylisuuria paineita kuntataloudelle. Monessa kunnassa työttömyysturvamaksut ovat nousseet odotettua enemmän. Osa kasvusta liittyy heikkoon työmarkkinatilanteeseen, mutta varsinainen ongelma on se, ettei valtion uuden rahoitusmallin kompensaatio ole alun alkaenkaan ottanut huomioon kaikkia työttömyysturvakustannuksiin vaikuttavia tekijöitä.
Kunnat tekevät työllisyyspalveluissa pitkäjänteistä työtä. Palveluketjuja on sujuvoitettu ja yhteistyötä työnantajien kanssa vahvistettu. Kehittäminen kuitenkin vaikeutuu, jos rahoituksen perusteet muuttuvat kesken vuoden tai kustannukset kasvavat ilman vastaavaa kompensaatiota.
Nykyinen kustannustenjako ei kaikilta osin vastaa sitä, miten vastuut jakautuvat käytännössä. Tämä näkyy erityisesti alueilla, joilla työmarkkinat ovat rakennemuutoksessa tai työttömyys on keskimääräistä korkeampi. Jos työttömyysturvamaksujen kasvu jää kuntien harteille, paikallistalouden muut vaikutukset voivat olla merkittäviä.
Kunnat tarvitsevat rahoitusmallin, joka on selkeä ja jota voidaan arvioida luotettavasti etukäteen. Työllisyyspalveluiden onnistuminen edellyttää, että kustannukset ja vastuut ovat tasapainossa ja että palvelujen kehittäminen on mahdollista myös pidemmällä aikavälillä.
Kunnat ovat valmiita jatkamaan keskustelua ja etsimään ratkaisuja yhdessä valtion kanssa. Tavoitteena on turvata toimivat palvelut, tuki yritysten työvoimatarpeisiin ja kestävä rahoitus koko järjestelmälle.
Matti Tuononen, kaupunginjohtaja Äänekoski
Linda Leinonen, kunnanjohtaja Laukaa
Satu Autiosalo, kaupunginjohtaja Saarijärvi
Helena Vuopionperä-Kovanen, kaupunginjohtaja Viitasaari
Eino Nissinen, kunnanjohtaja Karstula
Ari Kinnunen, Kunnanjohtaja Pihtipudas
Mika Pasanen, kunnanjohtaja Konnevesi
Matti Mäkinen, kunnanjohtaja Hankasalmi
Markku Rautiainen, kunnanjohtaja Kannonkoski
Kati Tiala, kunnanjohtaja Kyyjärvi
Pekka Helppikangas, kunnanjohtaja Kivijärvi
Juha Valkama, kunnanjohtaja Uurainen
Marja Lehtonen, kunnanjohtaja Kinnula
