Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaan liittyvä Mikä pännii? -keskustelutilaisuus käytiin Ilonassa tiistaina. Keskusteluun osallistui reilut kourallinen ja parituntisen tilaisuuden päätteeksi voitiin todeta: Äänekoskella on asiat hyvin. Jutun kommentit julkaistaan nimettömänä.
Puolitoista vuotta kestävä kehittämishanke starttasi huhtikuussa käyntiin ja kestää vuoden loppuun saakka. Hankkeen tarkoituksena on kehittää hyvinvointialueen sosiaalihuollon asioita.
Keskustelua vetämään saapui projektipäällikkö Päivi Paavilainen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmasta sekä projektityöntekijä Sonja Essel.
– Emme ole päättämässä asioista hyvinvointialueella, mutta viemme viestiä taholle, joka päättää. Me ollaan tultu tänne teitä varten ja olemme aidosti kuulolle. Haluamme tietää onko täällä joku mikä pännii, Paavilainen sanoo.
Kaksikon kynien ei tarvinnut savuta. Vaikka kuinka kaivettiin, ei Äänekoskelta löytynyt isoja aiheita, jotka nostattaisivat tunteita pintaan: töhryt harmittaa, sillä jälkien siivoaminen jää veronmaksajille. Katujen talvikunnossapitoon toivottiin parannusta. Suurin huoli nousi nuorten kohtaamispaikkojen puuttumiseen.
– Suolahdessa taidetaan aurata viimeisenä, sillä aamuisin on tahmeaa lähteä liikkeelle, jos yöllä on tuiskuttanut.
– Likolahdesta on lähes mahdoton kulkea keskustaan, sillä kevyen liikenteen väylät ovat aivan tukossa. Myös Likolahden asukkaiden käyttämä oikoreitti Tokmannille on vaarallinen. Olisi hyvä, jos siitä tehtäisi turvallinen kulkea.
Paavilainen ja Essel ovat käyneet kuulolla Jyväskylässä Huhtasuolla ja Keltinmäellä. Sieltä on kuulunut soraääniä lähinnä terveyspalveluiden saatavuuteen liittyen.
– Äänekoskella on todella hyvät ja toimivat terveyspalvelut, niistä on kuulunut Jyväskylän suutaan positiivisia kommentteja, Paavilainen sanoo.
– Hyvin on päässyt hoitoon, mutta jos jotain voisi toivoa, niin omalääkärin paluuta. On tosi kurja kun mielenterveyspuolella vaihtuu lääkäri ja hoitaja ja aina täytyy avata koko elämä uudelle henkilölle ja luoda hoitosuhde uudelleen.
Nuorten kohtaamispaikat ovat kiven alla.
– Tällaisille 18-27-vuotiaille ei ole paikkaa minne mennä. Ilonan Hengailukahvila on ainoa, jossa voi kokoontua. Jos ei harrasta liikuntaa on Äänekoskelta vaikea löytää paikka, jossa voi vain olla. Jos ei tykkää käydä baareissa tai ei ole varaa kahvilassa istumiseen, niin ei ole mitään, missä kohdata vertaisiaan. Ei ole muuta mahdollisuutta kuin jäädä kotiin neljän seinän sisälle. Äänekoskella on nuorisopalvelu säälittävää, sillä jos et harrasta liikuntaa, niin sitten sinulla ei ole mitään. Kaipaan vaihtoehtoja.
Ilonan entinen tukikohta, Onnimannila, on siirretty aivan naapuriin.
– Nyt vain odotamme, milloin sinne pääsee ja että tuleeko siitä talo, jossa esimerkiksi järjestöt voivat kokoontua?
Joukkoliikenteen toimivuutta epäiltiin. Toisaalta pohdittiin, miksi kyläbussi ajaa tyhjiltään.
– Jos haluaa illalla vaikkapa elokuviin Äänekoskelle, se ei onnistu, jos ei ole autoa.
Kun keskustelu summattiin, todettiin, että Äänekoskella ovat epäkohdat varsin pieniä ja helposti korjattavissa.
– Älkää sorkkiko liikaa näitä Äänekosken toimivia palveluita siellä hyvinvointialueella, ottakaa mieluummin oppia niistä!
Joku kokoontumispaikka olisi hyvä tosiaan. Eikä vain nuorille vaan kaikenikäisille. Ei yli 27-vuotiaillekkaan ole mitään kokoontumispaikkoja.