Lavan edusta täynnä keikkuvia lantioita ja biisin tahdissa hakkaavia jalkoja siinä määrin, ettei joukkoon mahdu. Kimmo Kouri & The Lynx on takuuvarma viihdyttäjä.
Onko Kimmo Kourin & The Lynxin suosion takana hyvä musiikki, varma suoritus vai Kimmon lappalaisvitsit? Siihen kysymykseen ei kukaan yhtyeestäkään osaa vastata.
— Kimmon äänen ympärille tätä konseptia lähdettiin alunperin rakentamaan. Me soitetaan juurevaa, rehellistä rock´n´rollia, Tomi Kankainen pohti ennen ÄKSrockin keikkaa lauantai-iltana.
Tällä keikalla ei lavalla yhtyeen omaa tuotanto kuultu, sen sijaan rockhistorian katsaus kantoi Elviksestä ZZ-topiin. Elviksen tuotanto on Kourin ominta ja rakkainta alaa, mutta varastosta löytyy viitisensataa biisiä.
ÄKSrockin keikalla rummuissa tuurasi ammattimuusikko Petri Honkonen, joka toimii muun muassa Arja Korisevan ”kesäpoikana”, kuten hän itse asian ilmaisi.
Aikoinaan Honkonen soitti yhtyeessä useita vuosia.
— Siitä on varmasti kymmenen vuotta, kun viimeksi soitin Pub Markuksessa tai edes tässä yhtyeessä. Mä olen ihan kiluissani, Honkonen intoili.
Lähes kaksikymmentä vuotta sitten yhteen kootun ja erittäin aktiivisen Kimmo Kouri & The Lynx -yhtyeen keikkatahti on sittemmin hieman rauhoittunut ja iän myötä väsymys iskee aiemmin. Mutta eletyt vuodet eivät lavalla näy muuten kuin kasvaneena karismana.
Vasemmalta Janne Liekkinen, Tomi Kankainen, Jussi Lehtonen, Kimmo Kouri ja Petri Hokkanen.
