Mikko Niskanen kävi kiinni elokuvantekoon kuin nälkäinen leipään. Kysyimme minkä kokoinen on Mikon tuotannon paikallinen ja kansallinen merkitys.
Elokuvien parissa pitkän päivätyön tehnyt Marko Nykänen pitää Mikko Niskasen tuotantoa hyvin tärkeänä.
– Kaupungin pitäisi ehdottomasti alkaa rakentaa tämän teeman ympärille kaupungin matkailua. Niskanen ja hänen työnsä on helmi jota kannattaa pitää kiiltävänä. Tästä asiasta vihjasi myös Suomen Elokuvasäätiön Harri Ahokas, Nykänen vinkkaa.
Nykänen kertoo, kuinka ei ole itse tunnustautunut vanhempien kotimaisten elokuvien kuluttajaksi.
– Kun parikymmentä vuotta sitten aloin pyörittää elokuvia, kiinnostuin elokuvateatterin konehuoneessa kotimaisista elokuvista. Painotalolla järjestetyillä Mikkopäivillä kiinnostus Niskasen tuotantoon heräsi, tätä ennen en ollut katsonut kuin Kahdeksan surmanluotia. Ymmärrys Niskasen taiteen merkityksestä avautui Peter von Baghin ja Ahokkaan kanssa käydyistä keskusteluista, Nykänen muistelee.
Nykänen muistaa kuulleensa Niskasesta ensimmäistä kertaa teininä Telekkakadun koululla.
– Historian opettaja Jorma Heiskanen kertoi Niskasesta, tätä ennen on ollut hänestä mitään ainakaan tietoisesti kuullutkaan, Nykänen nauraa.
Hän heittää pallon Äänekosken koulujen suuntaan.
– Olisi upeaa, jos kouluissa perehdyttäisi Mikko Niskasen antamaan kulttuuriperintöön. Kun tuntee hyvin oman paikallishistoriansa, alkaa arvostaa kotiseutuaan uudella tavalla. Meidän on syytä olla juuristamme ylpeitä, Nykänen sanoo ja nostaa Niskasen kirkkaasti ykköspaikalle Äänekosken kulttuurikentällä.
NELJÄÄ elokuvateatteria pyörittänyt suolahtelainen Matti Pasanen ylistää Mikon tekemää työtä. Pasanen tietää, että Mikon elokuvat ovat Äänekoskella tarkkaan katsottuja. Elokuvateatterissa riitti yleisöä kun Mikon ohjaama raina pyörähti käyntiin. Pasasella on myös henkilökohtainen muisto Mikosta, kun hän eräänä iltapäivänä, vuonna 1983, järjesti elokuvatapahtuman Suolahdessa. Mona ja palavan rakkauden aika -elokuvaa alustamaan tuli ohjaaja Niskanen.
– Sain Mikkoon yhteyden, ja sovimme hänen tulostaan. Epäilijöitä riitti, että näinköhän hän tulee paikalle ollenkaan. Sali oli täynnä ja kello kävi, mutta Mikkoa ei näkynyt. Viimein kadun toiselle puolelle pysähtyi Mersu, ja Mikko kömpi takapenkiltä ulos. Katsoin, että jalka vippaa ja solmio on löysällä.
Mikolle oli todellinen yllätys, että sali oli täynnä.
– Sanoin hänelle, että estradi on sinun. Mikko kiristi solmionsa ja käveli huojahtelematta salin eteen. Ajattelin, että ainakin tähän saakka on mennyt hienosti, Pasanen muistelee.
Mikolla oli sana hallussa.
– Tuskin kukaan älysi, että hän tuli maistissa paikalle. Mikko piti erinomaisen esitelmän ja sai raikuvat aplodit. Se oli mestarin näyttö!
Lähtiessään ulos, Mikko vielä veisteli:
– Muistaakseni olen tuon kuvan nähnyt, joten en jää sitä katsomaan, iski Mikko silmää pois lähtiessään.
Pasanen kertoo, kuinka on nuoresta miehestä saakka ollut elokuvien suurkuluttaja.
– Mikko kuuluu ohjaajien kärkikaartiin. Hän osasi tehdä kansantajuisia elokuvia ja ehkä juuri siksi niistä tuli niin rakastettuja. On harmillista, että Mikko joutui niin sanotun valtakunnan terävimmän elokuvapään arvostelun kohteeksi. Hänen taipaleensa oli ajoittain hyvin takkuinen, kun hänet ohitettiin oikealta sekä vasemmalta. Tämä on hieman erikoista, sillä Mikko hoiti palstansa hyvin, Pasanen harmittelee.
Pasanen arvostaa Mikon jokaista teosta.
– Hän on moninkertainen kotimaisen elokuvan mestari! Kunnioitin häntä ja kunnioita iänkaikkisesti. Mikko jätti meille hyvän ja arvokkaan perinnön ja hän ansaitsee täydet pisteet.
ÄÄNEKOSKEN teatterissa vuosikymmenet näytellyt ja ohjannut Pilvi Honka kertoo kuinka tulee sivistymätön olo, kun ajattelee Mikko Niskasta. Hän ei ole nimittäin juurikaan Mikon tuotantoon tutustunut. Annettakoon anteeksi, sillä Mikon elokuvat eivät ole Hongan sukupolven kesken niitä katsotuimpia.
– Minulla ei ole henkilökohtaista kosketusta Mikkoon eikä hänen tuotantoonsa. Mikko on minulle myyttinen olento, sellainen Äänekosken mini-Jumala tai joku muu lähes raamatullinen hahmo.
Myös Honka pitää tärkeänä, että Mikosta puhutaan, että häntä pidetään esillä ja muistutetaan aika-ajoin Äänekosken kulttuurin suurmiehen olemassaolosta.
– Olen kuullut monelta Mikon aikalaiselta hänen persoonastaan ja temperamentistaan.
Honka myöntää, että Mikko on Äänekosken ainoa, oikeasti tunnustusta saanut taiteilija elokuvan saralta. Honka pohtii mahdollisen Mikko-museon tai pysyväisnäyttelyn perustamista Äänekoskelle.
– Jos sellainen tänne puuhataan, toivoisin, että se ei olisi pönöttävää. Mikko oli niin villi tyyppi, että meidän pitäisi osata tuoda hänet kaupungissamme villillä tavalla esille.
ÄÄNEKOSKEN pitkäaikainen vapaa-aikajohtaja, tammikuussa eläkkeelle jäänyt Markku Auvinen muistelee Mikkoa lämmöllä.
– Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan. Näin voi myös ajatella Mikosta. Kaupungissamme hän on jäänyt vähäiselle huomiolle, kun ajattelee, kuinka arvostettu ohjaaja hän oli, ja kuinka merkityksellisiä elokuvia hän teki.
Auvinen nostaa esiin Mikon juuri suomalaisen elämänmuodon aidot ja onnistuneet kuvaukset.
– Hänen työnsä kestävät katsomisen aivan niistä varhaisimmista elokuvista alkaen. Hän osasi kuvata pienen ihmisen elämää juuri sellaisena kuin se on. Hänen intohimonsa taiteen tekemiseen näkyy hänen töissään, Auvinen sanoo.
Tammikuussa tulee 90 vuotta Mikko Niskasen syntymästä. Auvinen sanoo, että kaupungin olisi syytä miettiä, kuinka kultuurimme kultamitalistia voisi juhlistaa.
– Mikkoa kannattaa ja pitää nostaa esille. On tärkeää, että nykysukupolvelle annetaan tietämys hänen työstään. Mikolla on myös iso imagollinen merkitys Äänekoskelle, että meillä on täällä muutakin kuin metsäteollisuutta ja urheilua, Auvinen muistuttaa.
LUKION REHTORI, viimeisten Mikkopäivien järjestelyistä vastannut Jaana Tani muistuttaa, että Mikko Niskasen elokuvataiteen perintö on merkityksellinen valtakunnallisestikin.
– Paikallisesti Mikko Niskanen on merkittävä kulttuuripersoona. Mielestäni kaupungin täytyy ylläpitää Niskasen muistoa. Niskas-museo, elokuvatapahtumat ynnä muut sellaiset olisivat oivallinen tapa tuoda suurta taiteilijaa esiin. Samalla brändätään biokaupunki Äänekoskea myös kulttuurikaupungiksi.
Äänekosken lukioa brändätään biolukioksi.
– Me olemme myös mieluusti biolukio sanan toisessa merkityksessä. Elokuvapolku on paikallisten vahvuuksien hyödyntämistä lukio-opiskelussa. Kulttuurihistoriallinen perintö on arvokas, ja haluamme olla sitä vaalimassa. Monia elokuvataiteen ammattilaisia on kotoisin tästä kaupungista. Elokuvapolku käynnistyy Äänekosken lukiossa ensi lukuvuonna. Kulttuurimatka alkaa, Tani iloitsee.
Jari Kokko, elokuvaohjaaja:
– Oman käsitykseni mukaan Mikko Niskanen oli erittäin herkkä vaistoamaan mitä maailmassa ja yhteiskunnassa tapahtui, ihmismielestä puhumattakaan. Hän oli tavallaan aina askeleen muita edellä ajan hengen ja yhteiskunnallisten muutosten aistimisessa. Mikolla palava intohimo elokuvan tekemiseen ja hän pyrki ja pääsikin yleensä pintaa syvemmälle. Tässä hän onnistui muun muassa siksi, että hän laittoi oman persoonansa rehellisesti ja rohkeasti peliin tavalla, jota ei ehkä siihen mennessä oltu vielä nähty. Hänellä oli myös aiheeseen aina oma persoonallinen näkökulma. Tarkkanäköisenä yhteiskunnan, maaseudun ja nuorison kuvaajana hän olikin vertaansa vailla.
Suomalaiseen elokuvaan Mikko on jättänyt merkkiteoksia, joista Kokon mukaan ylimpänä ovat Kahdeksan surmanluotia, Käpy selän alla ja Ajolähtö.
– Niitä ei ajan hammas syö. Hän on jättänyt perinnöksi intohimoa, itsensä peliin laittamista, pyrkimystä kuvata yhteiskunnan ilmiöitä ja ihmisiä persoonallisesti syväluodaten, kaikkea pinnallisuutta karttaen. Tätä perintöä toivoisi näkyvän enemmänkin nykypäivän usein niin pinnallisissa tuotannoissa, Kokko toivoo.
Harri Ahokas, Suomen Elokuvasäätiö:
– Mikko Niskanen on eittämättä yksi tärkeimmistä suomalaisista elokuvaohjaajista, yksi tärkeimmistä elokuvaohjaajista kautta maailman. Niskanen on aina ollut hyvin vahvasti kosketuksessa muuttuviin aikoihin ja tunnistanut ensimmäisten joukossa muutoksen merkit, joista muut ovat päässeet perille vasta myöhemmin.
Pertti Melasniemi, näyttelijä
– Mikko oli periksiantamaton, ja tavallaan hän opetti sitä myös minulle. Mikon töissä näkyi aitous pyrkimyksenä realismiin. Monien yritysten ja kokeilujen jälkeen Mikko teki tästä itselleen ja meille näyttelijöillekin määränpään. Sain olla tässä eturivin rintamassa. Koko Suomi-elokuvalle Mikon työ on merkittävä: hän esitti hiton tärkeää roolia kotimaisen elokuvan modernisoinnissa. Mikko tajusi jo varhain, että elokuvan keinossa realismi on toimiva tyylikeino.
Ari-Kyösti Seppo, näyttelijä
– Mikko rikkoi elokuvien sääntöjä, ja avasi tietä uudelle tyylille. Mikko tunnettiin myös kansainvälisesti ja hän vei Suomi-kuvaa maailmalle. Mikko oli huikea persoona, eikä jättänyt kylmäksi ketään. Hänen työnsä ovat ainutlaatuisia, myös tämän päivän mittakaavassa.
Tero Jartti, näyttelijä
– Kun kysytään mikä on Mikon perintö suomalaiselle elokuvalle, ajattelen vääjäämättömästi Kahdeksaa surmanluotia. Sellaista heittäytymistä, ymmärtämistä ja eläytymistä ei ole sen jälkeen meillä enää nähty. Kahdeksan surmanluotia on parasta mitä Suomessa on tehty, se on upea työ jota arvostan erittäin korkealle.
Juha Seitajärvi, tutkija, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI
– Elokuvatutkijan näkemys Niskasen tuotannosta on selkeä: Mikko teki tärkeää yhteiskunnallista työtä. Hänen elokuvillaan on oma paikkansa meidän kulttuurissamme, ja se on iso maailma, mikä liittyy hänen töihinsä. Vaikka Mikon tuotanto onkin epätasaista, on jokainen elokuva tietyllä tapaa kiinnostava. Elokuvataiteellisesti ei Suomessa ole ketään muutakaan, joiden kaikki elokuvat olisivat taivaallisen hyviä. Monissa elokuvissa näkyy epätoivo, kun yritettiin metsästää myyviä elokuvia. Epätasainen tuotanto johtuu siitä, kun Mikko joutui tekemään rahasta jotain sellaista, jolle hänellä ei ollut täysipainoista annettavaa. Ne elokuvat tunnistaa kyllä, joihin Mikko sai laittaa sydänverensä.
Teksti: Marjo Steffansson, Kuvat: Mikko Niskasen kotialbumi
Kaikella kunnioituksella Mikkoa kohtaan mutta kyllä hänestä on kirjoitettu jo ihan tarpeeksi ÄKSän sivuilla.
Se on sentään hyvä että uuden elokuvateatterin nimeksi tulee Kinohirvi.