Moni veikkasi, että Timo Harakka olisi lähtenyt ehdolle EU-vaaleihin.
Eurovaalit ovat juuri takana, kun tätä haastattelua tehdään. SDP:n menestys ei ollut kehuttava, mutta edellisessä hallituksessa ministerinä toiminut Timo Harakka näkee tuloksessa silti jotakin myönteistä.
– Perussuomalaisten romahdus on merkittävä asia. Se hiljainen enemmistö, joka ei melskaa somessa, viestitti että lopettakaa jo se maahanmuutosta meuhkaaminen, Timo Harakka sanoo
SDP:n listalla ei ollut kovin paljon tunnettuja nimiä. Miksi siellä ei ollut Timo Harakkaa?
– Päätös politiikkaan ja vuoden 2014 EU-vaaleihin lähtemisestä syntyi yksitoista vuotta sitten Äänekoskella Torvelan pihalla. EU-vaalit tuntuivat silloin luontevalta, mutta nyt elämäntilanne on sellainen, että jatkuva ryönääminen Brysselin ja Helsingin välillä ei houkuttele, Timo sanoo ja viittaa kouluikäisiin lapsiinsa ja puolisoonsa Anu Laitilaan, joka toimii Turun kaupungin kulttuurijohtajana ja joutuu pendelöimään pääkaupungista Länsi-Suomeen.
Vaikka Timo ei pyrkinytkään EU-parlamenttiin, niin hänen työnsä eduskunnassa on hyvin kansainvälistä. Puolitoista vuotta sitten kehutun Datakapitalismi kriisien maailmassa -kirjan julkaissut kansanedustaja on jatkanut toimintaansa tekoälyn ja datateknologian sääntelyn parissa.
– Se oli osa tehtävääni liikenne- ja viestintäministerinä. Kun ministerivuosina oppi tuntemaan ihmisiä ja sai kontaktiverkoston, niin olisi Suomen kannalta tuhlausta jättää sitä käyttämättä, hän sanoo juuri konferenssimatkalta Genevestä ja Grenoblesta palanneena.
Timo toimii eduskunnassa tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtajana. Hän kehuu, että Suomi on edelläkävijä muun muassa 2030-luvun 6G-sukupolven verkon kehittämisessä. Lisäksi Kajaanissa on Euroopan nopein supertietokone Lumi.
– Tekoäly ja datateknologia eivät välttämättä turuilla ja toreilla kiihdytä mieliä, mutta kyse on Suomen kannalta miljardien intressistä. Jopa isommasta kuin metsäteollisuudessa, joka toki on minulle äänekoskelaisena sydäntä lähellä.
Sydäntä lähellä oli myös junien nettiyhteyksien parantaminen, johon Timo onnistui puristamaan 5 miljoonaa ministerinä ollessaan vielä siinä vaiheessa, kun koronan vaatimat elvytyshankkeet – muun muassa Konginkankaan keskikaiteiden rahoitus – olivat tyhjentäneet kirstun. VR pisti projektiin lisäksi 10 miljoonaa omistaan, mutta nykyinen liikenneministeri Lulu Ranne keskeytti koko hankkeen.
– En voi käsittää sitä. Jokainen ymmärtää, mikä työtä ja tuottavuutta lisäävä merkitys junien toimivilla verkkoyhteyksillä on. Taas kerran mitätön säästö käy kalliiksi, Timo harmittelee.
– Nykyhallitus on pistänyt teihin rahaa kuten ennenkin, mutta ratojen kunnossapito lyödään laimin ja sysätään seuraavien maksettavaksi. Silmänkääntötemppu siis.
Vaikka Timo ei viime syksynä enää ollutkaan ministeri, niin Metsä Groupin alainen Metsä Wood kutsui hänet muuraamaan Äänekoskelle nousevan kertopuutehtaan peruskiveä.
– Otin sen isona kunnianosoituksena Metsä Groupilta. Meillä oli hyvä yhteistyö, kun Kemin biotuotetehtaan liikenneyhteydet piti rahoittaa samassa suuruusluokassa kuin Äänekoskella sitä ennen.
– Olen tehnyt vuosikymmenen työtä ilmastoteollisuuden edistämisessä, samantekevää sanotaanko sitä vihreäksi tai puhtaaksi siirtymäksi. Ilmaston suojelu ja kestävä kehitys eivät ole mahdollisia ilman parhaita datan ja digitalisaation sovelluksia. Sama työ siis jatkuu, ehkä jopa syvenee.
Timo paljastaa, että hänet on juuri hyväksytty Helsingin yliopiston tohtorikoulutukseen, joten edessä häämöttää myös väitöskirjan tekeminen.
Hallitus uhkaa venyttää eduskunnan istuntokautta poikkeuksellisesti pitkälle heinäkuun puolelle. Kaikesta huolimatta Timon voi bongata myös Äänekoskella heinäkuun puolivälin tienoilla.
– Joka kesä käydään. Harmi tietysti ettei enää ole Keitelejazzia, jossa tuli luontevasti tavattua ystäviä ja jonka mukaan moni suunnitteli lomansakin, Timo Harakka harmittelee ja lähettää terveisiä entiseen kotikaupunkiinsa.
