Kaupungintalolla keskusteltiin torstaina 16. syyskuuta tulevan biotuotetehtaan vesistövaikutuksista. Paikalle oli saapunut noin 50 kiinnostunutta kuulijaa.
Metsä Group oli tuonut tilaisuuteen eri alojen asiantuntijoita keskustelemaan suuren tehdas kompleksin vesistövaikutuksista. Metsä Fibren ympäristöluvasta vastaava projektipäällikkö Johanna Harjula selvitti yleisölle, kuinka tuleva tehdas alittaa kaikki lupaehdot, mitä tulee tehtaan päästöihin.
Harjula selvitti pääosin, kuinka uuden tehtaan puitteissa valvotaan päästöjen vaikutusta vesistöihin ja kalakantoihin. Kalakantojen tilannetta seurataan VAKI-kalalaskurin avulla ja vesistön tilan seurantaan lisätään kolme tarkkailupistettä Kuhnamon alueelle.
– Esitämme muutamia muutoksia vesistön yhteistarkkailuohjelmaan. Tulevaisuudessa tarkoituksena on seurata natrium- ja sulfaattipäästöjen tasoa vesistössä, jota ei ole aikaisemmin tehty. Myös pohjasedimenttien tilannetta tullaan tarkkailemaan entistä tarkemmin, Harjula sanoo.
YLEISÖN JÄSENEN kanssa käydyn nopean keskustelun kautta sekä Metsä Fibre, että ELY-keskus ottivat pohdintaan myös Äänekosken ”Pankkisalmen” alueelle mahdollisesti sijoitettavan tarkkailupisteen.
Biotuotetehdas tulee käyttämään ensiluokkaista järjestelmää, jolla kaikki päästöt vesistöön minimoidaan. Sisäisen jäteveden kierron ja 7-vaiheisen jätevedenpuhdistamon yhteisvaikutuksella on mahdollista päästä erittäin hyviin tuloksiin.
– Tulevan tehtaan jäteveden määrä on sama kuin nykyisellä, vaikka tuotanto on kolminkertainen. Tehtaan päästöt jäävät lupa-arvojen puitteisiin kaikissa olosuhteissa, biotuotethetaan projekti johtaja Timo Merikallio vakuuttaa.
BIOTUOTETEHDAS tulee myös hyödyntämään hajukaasuja rikkihapon valmistukseen. Tämä tulee vähentämään päästöjen sulfaattipitoisuutta.
Keski-Suomen ELY-keskuksen ympäristöyksikön päällikkö Hannele Yli-Kauppila kertoi tilaisuudessa valvovan viranomaisen kannan vesistöasioihin.
– Lupamääreiden noudattamisella ja suunnitelmien mukaisella seurannalla toiminnasta ei tule aiheutumaan merkittävää ympäristön pilaantumista. Päästöraja-arvoja voidaan vielä tarkentaa, mikälli vesistövaikutukset sitä edellyttävät, Yli-Kauppila summaa.
Tilaisuus loppui paneelikeskusteluun, jossa sanansa pääsivät sanomaan vesistön käyttäjät. Keskustelua herätti muun muassa tehtaan suuren lämpökuorman vaikutus kalalajeihin ja kalatalouteen.
– Kaikkia yhteisvaikutuksia on vaikea ennustaa. Seuraamme yhdessä mitä tapahtuu. Mikäli muutoksia tulee, teemme lisätutkimuksia, että pääsemme todelliseen syyhyn käsiksi. Tämä menettely, millä nyt edetään, on tähän nähden erittäin hyvin rakennettu, Keski-Suomen kalatalouskeskus ry:n toiminnanjohtaja Timo Meronen sanoo.
PANEELISSA kehuttiin myös ympäristölupajärjestelyn avoimuutta ja sen mahdollistamaa yhteistyötä tehtaan ja eri toimijoiden välillä. Luottamus tehtaan selvityksiin ja seurantaan on korkealla.
– Näissä selvityksissä on modernilla tavalla valmistauduttu eteen tuleviin asioihin. Ei tässä ole kaikkia mahdollisia tilanteita ratkaistu etukäteen, vaan perustettu asiat ympäristöstä saatavaan informaatioon ja yhteistyöhön, tiivistää ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johtaja Kari Lehtinen.
– Tämä on aika paljon tätä insinöörilatinaa, mutta sille ei voi nyt mitään. Mutta vastaanottavan vesistön tila tulee pysymään samana myös uuden tehtaan aikana, Merikallio summaa.
Puhetta tulee kuin hevoselta p….skaa ja vieläpä samanlaista. Alapuolinen vesistö lämpenee ja sitä myöden rehevöityy , kalakannat kärsii ja ranta-asutuksen arvo laskee. Eikä kukaan ole vastuussa. Mehän ollaan toimittu ”lupien” mukaan.