Äänekoskella on otettu käyttöön vuoden alussa MARAK -moniammatillinen riskinarviointi vakavaa parisuhdeväkivaltaa kokeneita uhreja tai parisuhdeväkivallan uhan alla elävien henkilöiden auttamiseksi.
MARAK – menetelmä on Äänekosken kaupungin moniammatillisen työryhmän uudenalainen yhteistyömuoto. Ideana on laatia parisuhdeväkivallan uhrille tai uhan alla elävälle henkilölle toimenpidesuunnitelma ja tätä kautta parantaa tämän turvallisuutta. MARAK –työskentelyn ensisijaisena kohderyhmänä ovat aikuiset parisuhdeväkivallan uhrit, mutta työskentelyssä huomioidaan myös aina lapset.
MARAK –ryhmä on jo tavoittanut asiakkaita Äänekoskella. Varsinkin poliisi on ollut aktiivinen toimija ja vienyt viestiä ryhmän toiminnasta, kuin myös Äänekosken ja Saarikan sosiaalitoimistojen sekä rikosuhripäivystyksen ja Ensi- ja turvakodin kautta on asiakaskontakteja tullut.
– Ajatus on, että tulisimme hiljalleen tunnetummaksi. Ihmiset voivat ottaa kehen tahansa viranomaiseen yhteyttä joka tietäisi, että on olemassa tällainen porukka, MARAK –ryhmän puheenjohtaja Äänekosken perheneuvolan psykologi Mika Lappalainen kertoo.
Saadut kokemukset ovat olleet positiivisia. Ryhmä saa aikaan konkreettista toimintaa, joka lisää väkivallan pelossa olevan henkilön tai hänen perheensä turvallisuutta.
– Jokaisessa kontaktissa on saatu aikaan jotain. Kaikissa on tapahtunut konkreettista muutosta turvallisempaan suuntaan. Lopputulokseen vaikuttaa se, kuinka valmis uhri on itse ottamaan vastaan apua. Jotkut ovat varovaisempia ja kuten ilmiöön liittyy, voidaan vetää takaisin vakavia asioita joita neljän seinän sisällä tapahtuu. Pelätään seurauksia mitä itselle tapahtuu tai mitä tapahtuu hänelle joka käyttää väkivaltaa, Lappalainen kertoo.
VÄKIVALLAN katkaisuun tarvitaan yleensä ulkopuolista apua. Kun väkivaltaisessa suhteessa on edetty pitkälle, on avun hakeminen vaikeaa. Väkivalta vääristää myös uhrin ajattelumaailmaa ja kynnys avun hakemiseen kasvaa. Apua ei joko kehdata tai uskalleta hakea tai ottaa vastaan.
– Asiaan liittyy monenlaisia tunteita, häpeää, pelkoa ja jopa syyllisyyttä. Lähisuhdeväkivallassa on pelissä myös tunteet sitä toista osapuolta kohtaan. Jokaisessa organisaatiossa puheeksi ottaminen on tapa jolla asiat lähtevät eteenpäin, pikkuhiljaa luottamuksen kautta asiat alkavat avautua ja vyyhti purkautua. Äänekosken terveyskeskuksen mielenterveys- ja päihdepalvelujen edustaja Henriikka Vilen sanoo.
MARAK-riskilomakkeen täyttäminen näyttää missä suhteessa mennään. Sen avulla voi arvioida olisiko syytä ottaa yhteyttä MARAK-ryhmään.
– Kun väkivaltaa tapahtuu tunnesuhteessa, niin pikku hiljaa manipuloidaan uhri syylliseksi. Vaikka uhri olisi aivan tavallinen päättämiskykyinen ja fiksu ihminen voi lopulta käydä niin, että uhri alkaa itsekin uskoa olevansa syyllinen. Kun mukaan tulee pelko ja väkivallantekijän läheisyys, niin voi olla, että uhri muuttuu täysin toimintakyvyttömäksi ja kokee, että ei ole mitään vaihtoehtoja eikä kukaan voi auttaa, Lappalainen tietää.
YKSIN JÄÄMISEN pelko voi olla suuri. Uhri on manipuloitu uskomaan, ettei tule toimeen ilman väkivaltaista puolisoaan.
– Väkivaltaisen suhteen romuttaminen voi olla vaikeaa, sillä on opittu elämään korttitalon kanssa. Kun uhrin itsetunto on painettu alas ja hän ajattelee kuinka pärjää paletin kanssa jäädessään yksin. Hän tulee tulee valinneeksi sen huonon mutta ”turvallisen” vaihtoehdon, Äänekosken seurakunnan diakoni Jaana Muurikainen sanoo.
Ensimmäinen asia, jolla uhrin voi motivoida nousemaan väkivaltaa vastaan on saada hänet vakuuttumaan, että hänen on mahdollista pärjätä. Täyttäessään riskiarviointikaavakkeen ja antamalla suostumuksen MARAK –ryhmälle ollaan jo pitkällä. Ryhmän sisällä mietitään uhrille tukihenkilö. Myös ryhmän ulkopuolelta voidaan hakea apua. Pääasia on, ettei uhrin tarvitse miettiä yksin tilannettaan ja soittaa apua hakuammunnalla.
– Hänen ei tarvitse mennä selittämään monelle eri luukulle. Uhri saa tulla mukaan ryhmän istuntoon ja kertoa omat toiveensa. Me sovimme konkreettisesti toimenpiteet ja kerromme mitä ryhmässä päätetään ja kuka on vastuussa. Jo se luo uskoa, että koppi on otettu, Kirsi Karttunen aikuis- ja perhetyön sosiaalityöntekijä Suolahden sosiaalitoimistosta painottaa.
MARAK-ryhmän yksi tärkeistä tehtävistä turvallisuutta lisäävän toimintasuunnitelman luomisen lisäksi on saada uhri toimintakykyiseksi ja uskomaan itseensä.
– Tavoitteena on saada uhrin ajatus jämäkämmäksi ja saada hänet toimimaan ja ennen kaikkea näkemään, että hän pystyy suojelemaan itseään ja lapsiaan. Kun se tapahtuu alkaa voimaantuminen. Sen jälkeen ryhdytään työstämään sitä, kuinka uhrilta vietiin toiminta- ja harkintakyky. Kun ymmärrys siitä kasvaa, mitä itselle on tapahtunut, pystyy suojaamaan itseään ja välttymään joutumasta uudelleen väkivallan uhriksi.
Nyrkin heiluttaja tai manipuloija ei saa välttämättä tietää, että MARAK –ryhmä työskentelee puolison apuna . Turvallisuus on pääasia.
– Toki esimerkiksi siinä vaiheessa kun uhri hakeutuu turvakotiin, väkivallan tekijä saa tietää, että jotain on nyt tapahtumassa. Me emme lähde neuvottelemaan vastapuolen kanssa, että saammeko puolustaa uhriasi, Lappalainen sanoo.
VÄKIVALTA ON aina rikos. Se on myös hengenvaarallista. Väkivalta ei ole vain lyömistä, vaan väkivalta voi olla myös seksuaalista, taloudellista, henkistä ja sosiaalista jolloin esimerkiksi rajoitetaan tai valvotaan puolison menemisiä, pukeutumista, puhelimen käyttöä ja ystäväpiiriä. MARAK –ryhmältä saa apua, vaikka ei olisi mustelmaa tai merkintää terveyskeskuksen papereissa. Jos perheessä on väkivaltaa, se kaventaa kaikkien mahdollisuutta elää tunnepuolella, sosiaalisesti, fyysisesti, henkisesti hyvää elämää. Aivot toimivat kuin kävelisi miinakentällä ja uhri ja hänen perheensä yrittävät vain selvitä. Elämä jatkuvassa räjähdysvaarassa on hyvin kuluttavaa ja kapeaa.
– Yhtä ainutta lyöntiä ei tarvitse olla, mutta jäljet ovat yhtä vakavat henkisen väkivallan käytössä. Uhri ei välttämästä edes tiedosta tätä. On helpompi nähdä asian vakavuus, jos tietää, että joku tuttu kohtaa väkivaltaa parisuhteessaan. Päivitellään, että onpas kamalaa, mutta kun itse kokee väkivaltaa se selitetään tai tulkitaan jotenkin luonnolliseksi. Väkivallan tekijä saattaa katua ja pyytää anteeksi lupaamalla ettei enää koskaan kajoa uhriin. Sitä ei huomata, että sama kaava toistuu jo kymmenettä kertaa.
MARAK –ryhmä ei ole ainoa paikka saada apua Äänekoskella. Apua voi hakea Mobilesta, diakoneilta, perheneuvolasta, mielenterveys- ja sosiaalitoimistosta ja terveyskeskuksessa.
– Apua saa, kun vain lähtee puhumaan, MARAK –ryhmästä muistutetaan.
