Suomalaisen kotieläintuotannon toimintaedellytyksiä ollaan romuttamassa monelta suunnalta. Räikein esimerkki tästä on Euroopan komission päätös olla myöntämättä Suomelle minkäänlaista siirtymäaikaa pysyvien nurmien ongelmaan, tykittää äänekoskelainen MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Tommi Lunttila.
Joustamattomuus on selkeä osoitus siitä, että EU-komissio ja maatalouskomissaari Hogan eivät halua ymmärtää suomalaisen kotieläintuotannon toimintatapaa ja erityispiirteitä, sanoi MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Tommi Lunttila MTK-Keski-Pohjanmaan kevätkokouksessa Sievissä tänään perjantaina.
Komission päätös tarkoittaa sitä, että viisi vuotta nurmella ollut pelto on pysyvästi nurmea. Lunttilan mukaan tällä päätöksellä rajoitetaan suomalaisen kotieläintuotannon normaaleja, hyväksi havaittuja toimintatapoja ja vaikutetaan pellon tuleviin käyttömahdollisuuksiin.
Uuden ohjelmakauden ja maataloustukien uudistukset ovat valmistelussa. Ympäristöohjelma on muuttunut, nitraattiasetus on uusi ja viimeisenä tuli päätös suojavyöhykkeistä.
− Muutokset ovat aiheuttaneet viljelijöissä suurta hämmennystä ja turhautuneisuutta, jopa vihanpurkauksia. Viimehetken sekavat muutokset ja toimintaohjeet teettävät turhaa työtä ja luovat epävarmuutta.Moni viljelijä ei enää tiedä, mihin oikeastaan voisi sitoutua, saati sitten mitä pitäisi tehdä, kertoo Lunttila.
Nitraattiasetukseen tuli helpotuksia, mutta silti se sysää isoja kustannuksia viljelijöille, joilla on rinnepeltoja. Lantaa ei voi levittää pelloille enää pintalevityksenä, vaan pelto pitää aina mullata. Multaus aiheuttaa tiloille lisäkustannuksia.
− Venkoilu nitraattiasetuksen kanssa aiheutti sen, että viljelijät eivät enää tienneet, minkä ohjeen mukaan lannanlevitykset olisi pitänyt tehdä. Helpointa olisi ollut säätää kaltevuus 15 sijaan 20 prosenttiin, kuten monissa EU-maissa on tehty, sanoo Lunttila.
Suomen hyvin hoidetuilla metsillä on suuri merkitys Suomen kansataloudelle ja kansalaisten hyvinvointiin. Suomen bruttokansantuotteesta metsäteollisuuden osuus on 4 prosenttia.
− Suomen kahdeksasta tärkeimmästä vientituotteesta neljä on lähtöisin kannon juurelta, toteaa Lunttila.
− Jotta raaka-aineet saadaan liikkeelle, on teiden oltava kunnossa.
Teiden peruskorjausvelka on noussut 2,4 miljardiin euroon. 7000 siltaa tulee peruskunnostusikään vuonna 2020.
− Siltojen rakentamisessakin voitaisiin hyödyntää Suomen puuosaamista, neuvoo Lunttila.
Lunttila uskoo biotalouden tuomiin uusiin mahdollisuuksiin ja siihen, että viljelijät pääsevät tämän hetkisen vaikean ajan yli.
− Mielet ovat varmastikin hämmentyneitä, mutta viljelijä voi luottaa siihen, järjestö tekee kaikkensa, jotta tilanne saadaan normalisoitua. Viljelijä voi nukkua yönsä rauhassa, MTK ei, sanoo Lunttila.
