Maataloustuotanto toimii muiden elinkeinojen tavoin avoimilla EU:n sisämarkkinoilla ja sen kilpailukyky mitataan päivittäin kuluttajan tehdessä ostoksiaan kaupassa. Kauppapolitiikassa ollaan avaamassa markkinoita yhä laajemmin. Turvaverkkona oleva tukijärjestelmää on heikennetty. Siksi kilpailukyvyn parantaminen on nostettava selvästi vahvemmin kotimaisen maataloustuotannon kehittämisen tavoitteeksi, muistuttaa MTK:n toiminnanjohtaja Antti Sahi MTK-Keski-Suomen syyskokouksessa maanantaina Äänekoskella.
– Kilpailukyvyn parantamiseen vaikuttavat niin viljelijöiden omat toimet kuin poliittiset päätöksetkin. Näiden lisäksi edellytetään toimivia tuote- ja tuotantopanosmarkkinoita. Myös tutkimus- ja kehitystyössä pitää tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen nostaa nykyistä korkeammalle, huomauttaa Sahi.
Turhan raskas sääntely syö maatalouden kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä teettää ylimääräistä työtä lisäten kustannuksia. MTK on esittänyt konkreettisen toimenpidelistan purkamista tai muuttamista edellyttävistä säännöksistä.
– Lakien valmistelijoilla ja poliittisilla päättäjillä onkin juuri nyt erinomainen mahdollisuus vaikuttaa asiaan, kun uuden maatalouspolitiikan toimeenpanosäädöksiä parhaillaan valmistellaan, neuvoo Sahi.
Lopputuote- ja tuotantopanosmarkkinoilla on tarkasteltava todellista toimivuutta ja miten ne vaikuttavat maatalouden kilpailukykyyn.
– Markkinoiden toimiessa esimerkiksi öljyn hinnan lasku pitää näkyä alentuvina lannoitteiden hintoina. Näin ei ole toistaiseksi tapahtunut, ihmettelee Sahi.
Viljelijöiden mahdollisuudet vaikuttaa oman tilansa tuotannon kilpailukykyyn liittyvät kiinteästi osaamiseen ja sen hyödyntämiseen tuottavuuden parantamiseksi.
– Viljelijöiden koulutuksessa ja neuvonnassa pitää asiaan kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, muistuttaa Sahi.
