Kaupunginjohtajamme Matti Tuonosen ajatuksissa ei ole pelkkää byrokratiaa, taloutta ja päätöksentekoa. Siellä luurailee myös ihanaa romantiikkaa ja rakkautta.
Kappale on muistelma Matti Tuonosen elämän onnellisemmasta päivästä. Kappale on myös muistutus siitä, että mahdotonkin on mahdollista.
– Biisi on kertomus hääpäivästäni vuodelta 2009. Tarina on siis tosi. Ajattelin, että kun näinä ankeina aikoina kaikkialta tuutataan huonoja uutisia: koronakurimusta jo pari vuotta ja sen päälle tämän Venäjän raakalaismainen ja raukkamainen hyökkäys Ukrainaan, Matti kertoo.
Vaikka häistä on jo tovi, teki Matti tämän kyseisen biisin vasta näiden keväthankien aikaan.
– Kun ei tahdo enää jaksaa ajatella ainoastaan pahoja asioita, niin lähdin rakentamaan biisiä ikään kuin vastavetona ja -kohtana kaikelle synkkyydelle – teenpäs äärionnellisen biisin! Muistot häistämme palautuivat niin elävinä mieleeni ,ja tunnen kaikkien näiden vuosien jälkeen vaimoani kohtaan yhä samoin. En tätä pystynyt itkemättä laulamaan purkkiin, vaan välillä piti vetää happea oikein huolella, Matti sanoo.
Normaalisti kaupunginjohtajamme biisejä julkaistaan bändin kera, mutta nyt tämä julkaisu tehtiin hänen omissa nimissään.
– Vanhaa Roinaa -bändillemme tämä oli ilmeisesti liian antirock, joten nyt tehtiin näin. Toki bändimme kitaristi ja hyvä ystäväni Taisto Viikeri soitti biisiin kitarat ja Hammondit. Itse soittelin loput instrumentit ja hoidin lauluosuudet.
Musakornerin kellaritoimituksessa ollaan flunssan vuoksi jo valmiiksi varustauduttu nenäliinoilla. Ja kyllähän niitä sitten tarvittiin!
– Kaunis, koskettava, herkkä ja henkilökohtainen. Kun on tässä vuosien saatossa oppinut tuntemaan Mattia, niin on huomannut, että siellä jykevän ja pikkusen ärhäkkään kuoren alla piilee myös pesunkestävä romantikko.
