Äänekoskelle Musiikkitalo!

Äänekosken hyvä pöhinä ulottuu myös kulttuuriin. Paatelaan nousevan musiikkitalon suunnitelmat ovat jo pitkällä. Musiikkitalon on tarkoitus avata ovensa syyskaudeksi 2017.

Rahoitus hoituu pääasiassa ulkopuolisella rahoituksella, Äänekosken kaupungin rahoituksellinen osuus on hyvin pieni.

– Rahoittaja on halunnut pitää matalaa profiilia hankkeesta, ja kaupunki on kunnioittanut sitä, kaupunginjohtaja Matti Tuononen kertoo.

Kaupungin virkamiehet ja päättäjät ovat asiasta innoissaan.

–  Hanke ei ole talousarviossa. Mutta asiasta on puhuttu valtuuston iltakoulussa ja myös kaupunginhallituksen jäsenet ovat asian takana. Soraääniä on kuultu vain vähän, mikä varmasti johtuu siitä, että mukana on luotettava ulkopuolinen rahoittaja, Tuononen sanoo.

Tuonosen mukaan myös ELY-keskus on ollut hankkeelle myöntyväinen.

– Hankkeelle on haettu valtion korkeampaa investointitukea, eli 25% kokonaiskustannuksista. ELY-keskus on antanut asiasta puoltavan lausunnon, Tuononen sanoo.

MESENAATIKSI mittavaan projektiin on lähtenyt suolahtelainen Esa Polas, joka tunnetaan kulttuurin suurkuluttajana. Äänekoskelle asettumisen myötä hän on kiinnostuneena seurannut entisen kotikaupunkinsa Jyväskylän kipuilua musiikkitalohankkeessa.

– On upeaa, että täällä projekti etenee suunnitellusti. Lupamenettelyjen sujuvuus sekä viranomaisilta näytetty vihreä valo hankkeen matkassa ovat ilahduttaneet suuresti, Polas sanoo.

Polas toimii Kanavuoren Turvatunnelit Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Oli itse asiassa Polaksen idea lähteä etsimään sopivaa kohdetta, johon voisi lähteä louhimaan jättimäistä luolastoa musiikkitalolle. Tärttämäki, Kirppuvuori ja Riihivuori kartoitettiin. Paatelan sulun kupeella oleva kallio todettiin ehdottomasti parhaimmaksi ratkaisuksi. Kallion sisään louhittava musiikkitalo tuottaa lämmitykseen tarvittavan energian itse.

– Käytetään taloudellisiin ratkaisuihin hyväksi havaittua tekniikkaa. Kohde tulee olemaan niin sanottu vihreä kohde, sillä meillä on oikeus ottaa maalämpöä viereisestä Keitele-järvestä. Nykyaikainen teknologia mahdollistaa ekologiset ratkaisut, Polas iloitsee.

Kaupungin kanta on alusta asti ollut, että tilaisuudesta otetaan kaikki hyöty irti.

– Itse asiassa louhinnasta jäävä sorakin hyödynnetään biotuotetehtaan rakentamiseen, Tuononen sanoo.

MUKAAN ON  alusta asti suunnittelun eri vaiheisiin otettu Äänekosken musiikkialan harrastajia ja ammattilaisIa. Sanansa suunnittuun on saanut sanoa niin Ärmy ry kuin La Kala Oopperakin. Kaupungin omien toimijoiden osallistaminen on auttanut: musiikkitalo tulee palvelemaan kaikkia kaupunkilaisia.

– Suuren konsertti- ja oopperasalin lisäksi saadaan pienempi klubisali rokkareille. Ja mikä parasta: uusia treenikämppiä, jotka on suunniteltu nimenomaan bändisoittoa varten, Ärmyn puheenjohtaja Pekka Ouli iloitsee.

Kallion sisään louhittava musiikkitalo ei ole haihattelua. Samanlaisia rakennuksia on maailmalla useita.

– Olen käynyt kallio-oopperassa Australiassa, ja siellä on vaikuttava akustiikka ja tunnelma. On ihan unelmatilanne saada tällaiset puitteet omaan kaupunkiin. On pitänyt välillä vähän jopa itseään nipistää, La Kala Oopperan Marie-Finne Bray sanoo.

–On olemassa valtavasti tutkittua tietoa, kuinka louhinnalla akustiikka saadaan musiikkitalon vaativalle tasolle, Polas lisää.

Paatela on keskeisellä paikalla, johon on myös ulkopaikkakuntalaisen kulttuuriväen helppo tulla vesistöä pitkin. Myös raideliikennöinti on onnistuu, sillä Paatelassa on myös raidepisto. Polas uskoo biotuotetehdasinvestoinnista tulleen positiivisen buustin kantavan vielä pitkälle.

– Äänekoskella on nyt positiivinen pöhinä, ja silloin on taottava kun rauta käy kuumana. Äänekoski tunnetaan koko valtakunnassa ja tämän hankkeen myötä se nousee vielä Keski-Suomen tunnetuimmaksi kulttuurikaupungiksi, Polas maalailee.

Mikä musiikkitalolle nimeksi? ÄKS käynnistää nimikilpailun tulevan musiikkitalon nimestä. Ehdota nimeä uutisen kommenttikentässä tai sähköpostilla osoitteessa toimitus@aksa.fi