Nevalan vippaskonsti keihäänheittäjälle: insuliini

Keihäslegendat Pauli Nevala, Jorma Kinnunen ja Seppo Räty kiertävät maata Suomalaisen Keihäskoulun nimissä. Torstaina iltapäivällä kolmikko kokoontui neuvomaan junnuheittäjiä Kinnusen kotikentälle, Äänekosken Liikuntapuistoon.

Nuoret saivat myös mittauttaa heittojaan Legendojen kisan yhteydessä. ÄKS pisti trion tenttiin kisan jälkeen.

Suomalainen Keihäskoulu toimii neljättä vuottaan. Millaisia tuloksia Keihäskoulu on saanut aikaan?

JORMA KINNUNEN: Koko ajan on toimittu, hankittu itse varat ja saatu lapsia paljon. Meillä on lähes tuhannen osanottajaa ollut ympäri Suomea. Siitä sitä vaan on lähettävä kasvattaan. Ne on pieniä, nuorin ollut 6-vuotias. Ei kovin pitkälle heitä, mutta on innokas.

Se oli Tampereelta, jossa ei ollut kuin 32 osanottajaa. Kysyin että mites te tähän jalkapalloon suhtaudutte? Jalkapallossa on rekisteröityjä Tampereella yli 3000. Jaa, piru ku sais keihäänheittoon yli 3000, olis hieno homma!

Yleensä jääkiekot ja jalkapallot on kalliita lajeja, niihin menee rahaa helvetisti. Keihäässä riittää keihäs vaan ja vasempaan jalkaan vaikka lainakenkä, jos ei omaa ole. Kun heittää pitkälle, niin rupee kenkiä tulemaan.

SEPPO RÄTY: Täytyy myöntää, etten oo seurannut noita SM-kisoja, mutta kyllä tässä näkkee muutaman jotka on ollut esimerkiks viime vuonna ja toissa vuonna, niin näkkee, että heitto on muuttunu parempaan suuntaan erittäin paljon

PAULI NEVALA: Mitä ny yhyrellä harjotuskerralla voi tulla tuloksia? En osaa sitä arvioija sillä lailla. Yhren kerran me käymmä täällä. Ens vuonna tullaan taas uurestaan.

Kun me saisimma pitää joka päivä tätä ja niillä ois määrätty systeemi, jota ne nourattais, niin sitten niitä tulis.

Miten keihään saa lentämään pitkälle?

KINNUNEN: Siinä pitää olla kova, keskivartalon pitää olla hyvä, rytmi hyvä, tekniikkasilmä pitää olla hyvä ja taju siihen, että missä sitä välinettä viedään ja tahtoa siihen, että pystyy heittään kauas.

RÄTY: Rento ja rytmikäs vauhti, siitä kaikki lähtee. Jos puuttuu vauhdinotosta rytmi, niin heitosta ei tuu mittään.

NEVALA: Tekniikan tunteminen ja hyväksyminen, että siinä on liikemekaniikka ja painovoima, joka siinä ratkaasoo.

Ja voimankäyttö. Siis mitä helpompi on suoritus, sen parempi se on, koska sillon sul on se herkkyys siinä. Jos se on sellasta massiivista, laahustavaa se suoritus, niin se on voiman puutetta.

Että kyllä mun mielestä täällä ollaan hakoteillä Suomessa tänä pänä tekniikassa. Mä tiedän sen siitä, että ensimmäinen juttu kun tuloo Ruuskasesta tai jostakin, niin kyllä muuten hyvä, mutta kun tuo tekniikka on vähän hakoteillä. No, mitä ne opetteloo?  Painonnostoa! Mitä se painonnostoa teköö? Eikö painonnostaja opettele keihäänheittoa, jos se auttais?

Siis täytyy ymmärtää, mitä täs ny harjoitellaan! Keihäänheiton tekniikkaa, erityisvoimaa – ja rytmiä.

Mikä on paras vippaskonsti, että kaareen saa muutaman metrin lisää?

KINNUNEN: Vauhin kehittäminen vaan, se on helvetin hyvä konsti, kun sitä pysty kehittämäään. Sieltä löytyy ylimääräsiä metrejä.

RÄTY: Vippaskonstia ei oo. Kun on noppeempi ku pikajuoksijat 30 metrillä, loikkaajat häviää kaikissa loikkatesteissä ja painonnostajat voimatesteissä, niin siinäpä se alkaa olemaan.

NEVALA: Vippaskonsteja on montakin. Mä sanon tän yhren, jota mä sanosin, mä kokeilisin, jos mä haluaisin vippaskonsteja, niin insuliinin käyttö.

Annetahan terveelle ihmiselle insuliinipiikki. Kyllä kuule tuloo räjähtävää voimaa ja nopeutta, mutta se vois seuraavaksi vetää lihakset kramppihin.

JUTTU JA KUVA: TERHO VUORINEN