Äänekoskella nähtiin nimekäs kutsuvieraskaarti biotuotetehtaan vihkiäisissä. Bongasimme muun muassa Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen, , Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen, Ylen päätoimittaja Jouko Jokisen, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan, meppi Henna Virkkusen sekä kansanedustajat Lauri Ihalaisen, Mauri Pekkarisen, Petri Honkosen, Anne Kalmarin, Aila Paloniemen, Sinuhe Wallinheimon, ja Timo Harakan. Kysyimme tunnelmia muutamalta heistä:
Timo Harakka saapui kotikaupunkiinsa ylpeänä äänekoskelaisuudestaan. Hän kertoo fiiliksen olevan pysäyttävä ja herkkä hetki. Tajusin justiin tänne tullessa että tämä on kerran elämässä kokemus.
Harakka kertoo vaihtaneensa Lauri Ihalaisen kanssa pari herkkää sanaa ennen juhlapaikalle saapumistaan.
– Hänelle tämä on ollut äärimmäisen tärkeä juttu, kun oli ministerinä tehtaan tuloa Äänekoskelle mahdollistanut. Ja nyt tämä on totta.
Harakka on saanut lapsuudessaan ja nuoruudessaan haistella hiivapölyjä Äänekoskella. Hän muistelee, kuinka isä toi kotiin leipää juuri tehtaalta. Suomessa soi saha nyt urakalla. Harakka uskoo, ettei meiltä vihreä kulta kuitenkaan tule loppumaan.
– Kaikki investoinnit eivät voi toteutua, pelin idea on, että pitää olla kilpailevia hankkeita ja jotkut voittaa ja jotkut häviää. Meillä on tässä nyt se voittava hanke.
Harakka kertoo, kuinka on mukava mainita olevansa Äänekoskelta lähtöisin.
– On hieno kertoa mistä on kotoisin. Kun paperitehdas suljettiin muutama vuosi sitten, sitä synkkää tunnetta vasten peilaten tämä ilo heijastuu moninkertaisena. Myös sen vuoksi tämä päivä tuntuu erityiseltä, Harakka sanoi.
Pitkän linjan poliitikko keskustan Mauri Pekkarinen sanoi tehtaan avajaisten olevan suuri päivä koko Suomelle.
– Keski-Suomelle aivan erityisen suuri. Suomen teollisuuden uudelle nousulle tällä on suuri symbolinen vaikutus.
Pekkarinen ei olisi vielä -90 luvulla uskonut aivan tällaista päivää tulevaksi, vaikka metsä uusiutuvana luonnonvarana on aina antanut tällaista ymmärtää.
– Päästöttömänä ja kierrätettävänä raaka-aineena jota meillä on paljon oli ilman muuta selvää, että sillä on mahdollisuuksia.
Notkahdus nähtiin 2000 –luvun alkupuolella.
– Jotain tällaista oli kuitenkin odotettavissa. Näin suurta, näin nopeasti se oli yllätys, Pekkarinen sanoo.
Kansanedustaja Petri Honkonen on seurannut tehtaan nousua tarkasti matkalla Saarijärveltä Suolahdessa sijaitsevaan anoppilaan.
– Viimeisen kahden vuoden aikana lupaprosessin näkökulmasta tehdastyömaa on puhuttanut Arkadianmäellä. Valtiovalta ja Metsä Fibre yhteistyössä saivat aikaan sen, että lupaprosessista tuli jouheva. Siitä voisimme ottaa oppia ja kopioida toimintamalli koskemaan muitakin hankkeita.
Honkonen uskoo, että metsässä riittää puuta teollisuuden tarpeeseen.
– Meillä on 1,7 kertaa enemmän puuta metsässä kuin muutamia viime vuosikymmeniä sitten. Se on hyvän ja vastuullisen metsänhoidon ansiota, Honkonen sanoo.
Honkonen seuraa mielenkiinnolla mitä tästä vielä seuraa ja poikii.
– Varmasti vielä paljon, Honkonen päättää.
Myös MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja, äänekoskelainen Tommi Lunttila iloitsi juhlapäivästä, jota sai kotikaupungissaan viettää.
– On ilo olla keskisuomalainen, ja metsänomistajan näkökulmasta on myös aihetta juhlaan.
Sahat soi nyt Suomessa, vaikka hetki sitten saatiin katsella puun käytön laskevaa trendiä.
– Sen jälkeen mitä metsäsektorilla on tapahtunut tuntuu, että Suomen koko talouden viennissä se on suurin potentiaali. Tällä hetkellä kuusi suomen vientituotetta kymmenestä on lähtöisin puun juurelta. Suomi seisoo puujaloilla.
Äänekoski on Lunttilan mukaan koko Suomen biotalouden pääkaupunki.
– Tätä käytetään esimerkkinä mitä kaikkea voidaan puusta sivuvirtoineen hyödyntää. Biotuotetehtaan tulo Äänekoskelle oli yrityselämälle tuhannen taalan paikka. Uskon, että hanke tuo ympärilleen vielä paljon hyvää, Lunttila sanoo.