Nuorisotilojen ovet ovat auki. Pitkän tauon jälkeen nuoret pääsevät osalliseksi nuorisotilojen lämpimästä ilmanalasta ja vastuullisen aikuisen seurasta. Tiloille tullaan tapaamaan kavereita pelaamaan, katsomaan telkkaria ja haukkaamaan välipalaa. Tärkeintä nuorisotilalla on kuitenkin se, että saa olla, ja vieläkin tärkeämpää se, että saa olla oma itsensä. Jutun lomassa nuorten itsensä maalaamaa graffititaidetta tilojen seinälle.
Äänekoskella on neljä nuorisotilaa joista Suolahdessa on pisin perinne. Tila on ollut auki Kisakadun varressa jo 1970-luvun puolivälistä saakka ja pitkäjänteinen työ näkyy kävijämäärissä. Seinät ovat tulleet tutuksi jo äidinmaidossa, sillä tilojen käyttäjistä löytyy jo kolmas polvi. Suolahden tilat olivat kesätauon jälkeen kiinni vesivahingon jälkeen. Sitten tulikin jo neljän viikon joulutauko. Nyt tiloilla on täysi tohina päällä. Käyttäjäkunta on kokenut pienen muodonmuutoksen ja nuoriso-ohjaaja Merja Arffman on saanut työparikseen Heikki Korhosen.
– Avajaispäivänä kävijöitä oli reilut 70. Täällä käy seiska- ja kasiluokkalaisia aiempaa enemmän. Toisen asteen opiskelijat ovat myös tilojen ahkeria käyttäjiä, kertoo Arffman kuluvan vuoden neljäntenä tilatyöpäivänä.
Syy nuorennusleikkaukseen on ilmeinen: tiloilla on pidetty jo neljän vuoden ajan Kutosklubia, jonne on pääsy vain ja ainoastaan kuudennen luokan oppilailla. Kynnys tilojen käyttöön madaltuu yläkoulun alkaessa. Opettajien ja vanhempien kanssa yhteistyössä toimiva klubi on löytänyt paikkansa nuorisotyön lavealta kentältä. Kävijöitä on noin 30. Hurja luku, kun kuutosluokkia Asemakadun koulussa on vain kaksi.
– Kutosklubi kokoontuu maanantaisin, silloin laitetaan yhdessä ruokaa, järjestetään turnauksia, pelataan ja testataan hoksottimia tietokilpailulla. Retkelle on myös kevään korvalla tarkoitus jalkautua. Grillataan makkaraa ja ollaan leppoisasti ryhmänä yhdessä, Korhonen visioi.
Tällaiselle työlle on tarvetta. Kirjaston henkilökunta ja kauppiaat ovat tyytyväisiä kun nuorilla on paikka jossa voi harrastaa ja viettää aikaa. Pitkänlinjan nuorisotyöntekijät pitävät tilatyön lippua korkealla. Toki kaikki nuorten parissa tehty työ saa myös nyökkäyksiä, mutta tilatyön merkitystä ei ole syytä väheksyä yhtään.
– On uskomatonta huomata, että tänne tulee nuoria aina. Jos olisimme täällä seiniä pystyssä pitämässä niin silloin täytyisi tarkastella missä on menty metsään, Arffman tietää.
– Tärkeintä on, että nuorisotilan ovi on auki säännöllisesti eikä toimintoihin tule radikaaleja muutoksia. Pitkäaikaisella ohjaajalla on ehdoton vaikutus, neljä vuotta Tampereella tilatyötä tehnyt Korhonen linjaa.
Korhonen sanoo, että tilanuoret ovat hyvin käyttäytyviä ja ajattelevia yksilöitä. Tilojen käyttäjillä on yksi tärkeä sääntö: olla ihmisenä toiselle se kantaa jo pitkälle.
– Tiukat säännöt tyhjentävät tilan. Meillä saa pitää jalkoja pöydällä paitsi silloin kun samassa pöydässä syödään voileipää.
Tiloilla käy hyvin heterogeeninen sakki, suola ja sokeri samassa paketissa. Nuoret ottavat kontaktia ohjaajiin ja niin tekevät myös ohjaajat.
– Periaatteena on huomioida jokainen kävijä jotenkin. Me osaamme lukea nuoren käytöksestä paljon, ja joskus tulee tarve erityishuomiointiin. Aikuinen tuo turvallisuuden tunteen silloin kun tilanteisiin puututaan, niin tarpeisiin kuin ongelmiinkin. Äänekoskella ei ole enää erityisnuorisotyöntekijää ja me täällä tiloilla haarukoimme tuen tarpeessa olevia. Tärkeintä on, että nuori tulee tilassa näkyväksi, Arffman sanoo.
Korhonen on valmistunut yhteisöpedagogiksi Haapavedeltä vuonna 2005. Kajaanista lähtöisin ja Espanjan kautta Äänekoskelle päätynyt on ensimmäisten työpäiviensä jälkeen tyytyväinen.
– Suolahden tilan kestää vertailun, Leppäsen Arja on tehnyt loistavat pohjatyöt tulla töihin tänne. Kunnioitan tätä tilaa jo nyt. Nuori voi oirehtia vapaasti, ja tässä ajassa oirehtijoillekin täytyy antaa tilaa. Työntekijän tärkein työkalu on sisäistää, miksi tätä työtä tehdään. Me nähdään tiloilla useasti jotain sellaista jota kotona ja koulussa ei huomata. Silloin voi tulla tarve puuttua moniammatillisesti asiaan. Pääasia on se, että tiloilla on hyvä tekemisen meininki, ja se meininki näkyy täällä, Korhonen myhäilee.
