Nuorten vaalit järjestetään yksikierroksisina ja valtakunnalliset tulokset julkistetaan alustavasti tiistaina 16. tammikuuta. Koulunmäen ysiluokkalaiset antoivat äänensä – kukin parhaaksi katsomalleen presidenttiehdokkaalle.
Nuorten vaalit järjestetään aina valtakunnallisten vaalien yhteydessä. Vaaleissa äänestetään samoja ehdokkaita kuin varsinaisissakin vaaleissa ja äänestystapahtuma noudattelee tismalleen samaa kaavaa kuin äänestyspaikoilla.
Kolunmäen koululla vaalivirkailijoina toimivat 9A:n Matias Laitinen, Selina Lähteenmäki ja Valtteri Laitinen. Äänestämään tultiin luokka kerrallaan, vaan siten, että jokaiselle äänestäjälle taattiin yksityisyys.
Historian ja yhteiskuntaopin opettaja Niko Rossi kertoo äänestysprosentin olevan korkea: kaikki äänestävät, jotka ovat kouluun tulleet. Mutta äänestää ei ole kuitenkaan pakko.
– Yleensä ääni halutaan antaa, Niko Rossi sanoo.
Nuorten vaali on demokratiakasvatusta parhaimmillaan. Nuorten vaalit ovat valtakunnallinen äänestystapahtuma peruskouluissa, lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, työpajoilla, harrastusryhmissä ja nuorisotoiminnassa.
Nuorten vaalit ovat ennen kaikkea oppimis- ja opetustapahtuma. Kun päästään äänestämään konkreettisesti, alkaa vaalituloskin kiinnostaa.
– Olemme tutustuneet oppilaiden kanssa vaaleihin, tällä kertaa olemme paneutuneet kuinka presidentinvaalijärjestelmä toimii. Myöhemmin keväällä tutustumme tarkemmin presidentin tehtäviin. Olemme tehneet myös eri medioiden vaalikoneita, jolloin oppilas pääsee tutustumaan paitsi ehdokkaisiin niin myös pohtimaan omaa ajatusmaailmaansa.
Yhdeksän presidenttiehdokasta ovat Rossin mukaan olleet suurimmaksi osaksi tuttuja kasvoja.
– Ehkä ehdokkaat Mika Aaltola ja Olli Rehn ovat tuntemattomampia, he kun eivät ole mukana päivän politiikassa, Rossi pohtii.
(juttu jatkuu kuvan alla)
Nuorten vaalit ovat ennen kaikkea oppimis- ja opetustapahtuma. Kun päästään äänestämään konkreettisesti, alkaa vaalituloskin kiinnostaa.
Koska äänestysprosentti on painunut Suomessa valitettavan alhaiseksi, on koululla tärkeä rooli olla kasvattamassa tulevaisuuden äänenkäyttäjiä, jotta demokratia toteutuu.
– Käymme läpi kuinka polittinen järjestelmä Suomessa toimii, ja mihin tehtäviin ehdokkaita kulloinkin äänestetään. Vaaleja käydään kouluvuosien aikana useita, mutta ainoastaan europarlamenttivaalit jäävät väliin kesäkuisen ajankohdan vuoksi, Rossi sanoo.
Rossi on keskustellut oppilaiden kanssa äänioikeuden tärkeydestä ja siitä, että ääntään on syytä käyttää.
– Olemme pohtineet, kannattaako asioista mussuttaa, jos jättää äänestämättä. Suurin osa oppilaista on sitä mieltä, että sitten pulinat pois, jos ääni jää käyttämättä, Rossi sanoo.
Rossi nostaa myös historiallisen näkövinkkelin peliin mukaan.
– Äänioikeus ei ole ollut aina itsestäänselvyys eikä tänä päivänä kaikissa maissa demokratia toteudu, kun äänestystulosta manipuloidaan. Suomessa on rehelliset ja läpinäkyvät vaalit, sitä on tärkeä painottaa, Niko Rossi sanoo.
Vaalivirkailijat hoitivat tehtävänsä huolella. Äänestyslippu annettiin, nimi vedettiin yli ja lippu leimattiin äänestystapahtuman jälkeen.
– Yleisimmät kysymykset olivat: onko kynää tai missä on ehdokkaan numero nähtävillä, Selina kertoo.
Kolmikko on yhtä mieltä äänestämisen tärkeydestä. He kertovat varsin painokkaasti, että kunhan äänioikeuden pyykki ylitetään, ääntä myös käytetään.
– Tietenkin äänestän, Matias sanoo.
– Minulle oli aika selkeää kenelle ääneni annoin, Valtteri kertoo.
Vaalivirkailijat pitävät presidentin tehtäväkenttää Suomelle tärkeänä.
– Presidentti on kasvo maailmalle, hänellä ei ole hirveästi valtaa valtion eteen. Hän edustaa Suomea, Matias tuumaa.
Mutta millaisen arvosanan istuva presidentti Sauli Niinistö saa?
– Kymppi, tulee kolmesta suusta yhtäaikaa.
