Oikeus- ja työministeri Jari Lindström kävi Äänekoskella. Tuplaministeri ennätti Citymarketin aulaan tapaamaan kansalaisia. Lindström vastasi ÄKSän kysymyksiin: tuleeko meneystä käräjäoikeuden istutosalista säästöä ja miksi pitkäaikaistyöttömän työllistäminen palkkatuella on niin vaikeaa?
Viiden vuoden aikana on Keski-Suomesta hävinnyt käräjäoikeuden istuntopaikkoja roimasti, ensin lähti salit Saarijärveltä ja Viitasaarelta, viime vuonna oli vuorossa Äänekoski. Mitä tuumasi keskisuomalaisittain ikävästä trendistä oikeusministeri Jari Lindström? Poliisin toimesta tehdyt noutomatkat käräjille pidentyivät, tuottaneeko tämä pitkässä juoksussa säästöjä, kun vain Jyväskylässä istutaan oikeutta?
– Hyvä suunta se ei missään tapauksessa ole, kun verkkoa joudutaan karsimaan näin kovalla kädellä. Käräjäoikeusverkkoratkaisu yritettiin tehdä niin viisaasti kuin vain ikinä kyettiin. Lopullinen ratkaisu ei ollut pohjaesityksen mukainen, joka oli 14/17. Saatiin säästettyä vielä kolme istuntopaikkaa, Lindström laskee.
Lindström kertoo, että kohta puoliin perustetaan työryhmä, jonka tehtävänä on katsoa henkilöstöjärjestelyt sekä toimitilajärjestelyt ja tehdä hallitukselle esitys tämän vuoden loppuun mennessä, viimeistään ensi vuoden alkuun.
– Ymmärrän, että matkoista on moni huolissaan. Koetimme katsoa, ettei etäisyyden kuitenkaan veny tolkuttomiksi. Kyse ei ole välttämättä kilometreistä vaan siitä, että jossain on paremmat tiet kuin toisaalla: tämäkin painoi päätöksenteossa.
Raimo Poikonen oli myös huolissaan käräjäoikeuden häviämisestä kaupungista.
ÄKS kysyi työministeri Lindströmiltä miksi järjestelmä on niin kankea ja vaikea, kun puhutaan kaupungin halusta palkata pitkäaikaistyöttömiä sen sijaan, että maksaisi kalliita kelamaksuja? Esimerkkinä pitkäaikaistyöttömän palkkaus palkkatuella: uuden linjauksen mukaan kaupunki saa palkkatukea ainoastaan typ-toiminnan piiriin palkkaamiseksi.
– Järjestelmä pitää uudistaa notkeammaksi. Kehysriiheen on tulossa esitys, että ansiosidonnaista päivärahaa voitaisi käyttää myös pakkatukeen. Siltä uudistuksen osalta odotan todella paljon. Aikomus on saada hallituksen esitys syksyllä eduskuntaan ja vuoden alusta laki voimaan.
Lindstömin mukaan tämä olisi uusi työkalu jolla ketteröitetään eli nopeutetaan työllistämisen prosessia.
–Työllisyysmäärärahat eivät tule lisääntymään tämän kehyskauden aikana, mutta uusi työkalu antaa toivoa työllistymiseen.
Työministeri sai hyvät terveiset Äänekoskelta. Ministeri tapasi kaupungihallitusta sekä kaupungin johtavia virkamiehiä sekä Äänekosken Kehitys Oy:n edustajia.
– Palkkatuen kriteerit ja määrittelyt ovat turhan monimutkaiset ja vaihtuvat liian usein. Toimijat eivät ehdi reagoimaan muutoksiin. Epäkohtiin on puututtava – sen verran tuli tänään tiukkaa palautetta myös täältä Äänekoskelta.
Työtapaturmassa vammautunut Hans Kallberg kysyi ministeriltä keskustelualoitteesta viime kaudelta ja aikooko ministeri laittaa aloitteen toteen.
ENTISENÄ PAPERIMIEHENÄ Lindström iloitsee Äänekoskelle tulleesta jätti-investoinnista eli biotuotetehtaasta. Lindström kävi Äänekosken visiitillään myös tehdastyömaalla.
– Täytyy sanoa, että hemmetin hieno homma! Rakennusvaiheessa syntyy runsaasti työpaikkoja. Uskon, että tehtaan käynnistyttyä työpaikkoja syntyy ketjuun useammaksi kymmeneksi vuodeksi. Se on iso juttu, sillä tulevaisuus on turvattu.
Äänekosken perussuomalaisten nokkamies Jari Halttunen ojensi ministerille jaksamispakkauksen.
Yleistäen ja hieman kärjistäen voidaan todeta, että aina on olemassa hyvin perusteltuja ja ymmärettäviä syitä siihen, että muutosta nykymenoon ei vaan voida (haluta) toteuttaa harjoitetulla politiikalla. Muutos suhtautumisessa työttömyyteen, kuten muuhunkin nykymenoon tulee vain ja ainoastaan erilaisten kriiisien kautta, kuten historiaa lukeneet hyvin tietävät. Mahdollista on, että tämä työttömyys tulee vielä räjähtämään käsiin ikävine seurauksineen.
Katoppas yli-abc istujahan se siinä. Pässy taas kuviin.
Raha ja vallanhimo on tukkinut myös persujen suut.
Mitä ennen vaaleja luvattiin on unohtunut, vai mitä mm. Jari Lindström?
Lupailit ennen vaaleja, että vakuutuslääkäriasiaan ja vakuutusoikeuden toimintaan puututaan, jos persut pääsee hallitukseen. Nyt on mennyt lähes vuosi, mitään ei ole kuulunut!
Esimerkkinä mm. Hans Kallbergin taistelu oikeuksistaan tässä ns. oikeus-ja hyvinvointivaltiossa. Miksi tapaturmaeläkkeelle ei päästetä todellakaan työkyvyttömiä, loppuiäkseen vammautuneita Suomen kansalaisia, mutta samaan aikaan hyysätään kymmeniä tuhansia maahanmuuttajia???
Liittyen tuohon Arvon Kaipon esille nostamaan asiaan. Kaikkea saattaa toki vielä vallan kulisseissa tapahtua. Perussuomalaiset ovat nyt se viimeinen toivo, koska kaikki muut puolueet ovat hallitukseen päästyään kääntäneet selkänsä tiedossaan olevien epäkohtien ja perustuslain vastaisuuksien korjaamiselle.
Vanha sääntö siitä, että mikäli asia ei ole ensimmäisen vuoden jälkeen hallituksen ja ministeriöiden työlistalla, niin luvassa on enää kosmeettisia muutoksia. Jotka voivat olla myös potilaiden/vakuutettujen kannalta huonompaan suuntaan meneviä.
Kovin kysymys ja tavoitetila tulee tässä; halutaanko eläke- ja vahinkovakuutusyhtiöt tosissaan pois yhteiskunnan kukkaroilta? Ovatko heidän ekosysteeminsä kuuluvat korporaatiot, valmiita luopumaan pikku hiljaa kaappaamastaan vallasta?
Seuraavat kolme kokonaisuutta onkin hyvä saada kattavaan läpivalaisuun:
– ytimessä lakisääteisten vakuutusten; miljardien eurojen liiketoiminta-alue.
– suurinta valtaa näissä käyttävät etujärjestöt (sisältäen työmarkkinajärjestöt).
– muodostavat esimerkiksi työelämässä vakuutetuille helvetillisen Bermudan kolmion.
vakuutuslääkärijärjestelmä
(toimii kirjallisesti ja suljetusti)
vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä
(toimii kirjallisesti ja suljetusti)
tapaturma- ja ammattitautilaki
(kokonaisuudistusta ei tehtykään vuosina 2007-2015)
Missä roolissa erilaisia etujärjestöjä (sis. työmarkkinajärjestö) tarvitaan jatkossa? Ja millä kaikilla vallan kolmijako-opin mukaisilla alueilla toimivana? Miten laillisuusvalvonta on järjestetty? Voiko pohjoismaisessa oikeusvaltiossa lakeja säätänyt osapuoli olla käyttämässä myös toimeenpano- ja tuomiovaltaa? Entä ohjaamassa laillisuusvalvonnan toimintaa?
Sdp isoimpana oppositiopuolueena ja kokoomus, keskusta sekä rkp korporatismikoneiston ydinpuolueina; ovat nyt ratkaisijan rooleissa. Halutaanko ja millä aikataululla sekä toimenpiteillä vakuutusyhtiöt oikeasti pois yhteiskunnan kukkaroilta. Kuten Kelan, kuntien ja kaupunkien sosiaalitoimien?
Lisää ison kuvan avausta aiheeseen Suomi 2017 – blogista. Myös perussuomalaisten vuonna 2010 julkisuuteen nostamasta aiheesta ”Vakuutusmafia vallitsee Suomessa”.
Voimia kaikille kafkamaisissa vakuutustaistelussa oleville ja heidän läheisilleen. Vain yhdessä toimien voimme saada äänemme kuuluviin niin, että paine todellisten parannusten tekemiselle jalostuu, jossain vaiheessa, riittävän kovaksi.