Aluehallitus esittää ensi vuoden hyvinvointialueen talousarvioon omalääkärimallin vaiheittaista käyttöönottoa Keski-Suomessa.
Aluehallitus myös esittää, että omaishoidon tuki pysyy entisellään. Aluehallitus päätti tänään 27. marraskuuta esityksestään aluevaltuustolle koskien Keski-Suomen hyvinvointialueen vuoden 2025 talousarviota.
Aluehallitus haluaa parantaa hoidon jatkuvuutta ja esittää, että omalääkärimalli otetaan vaiheittain käyttöön aloittaen paljon palvelua tarvitsevista. Omalääkärimalli on jo osittain käytössä Keski-Suomen hyvinvointialueella, mutta sitä edelleen kehitetään ja se ulotetaan koko Keski-Suomeen vaiheittain.
Omalääkäri nimetään vaiheittain pitkäaikaissairaille sekä ikääntyneille.
– Haluamme vauhdittaa omalääkärimallin käyttöönottoa ja parantaa hoidon jatkuvuutta. Hoidon jatkuvuus vähentää erikoissairaanhoidon tarvetta pidemmällä aikavälillä. Näemme omalääkärimallin käytön laajentamisen investointina keskisuomalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä ajan myötä kustannusten hillitsemiseen, aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula kertoo.
Omalääkärimallin käyttöönotto ei kasvata talousarvion menoja hyvinvointialuejohtajan talousarvioesitykseen verrattuna. Hyvinvointialue pilotoi myös itsenäisiä ammatinharjoittajia omalääkäreinä.
– Hoidon jatkuvuuden lisäksi perusterveydenhuollon saatavuus on olennainen tekijä, jotta ihmiset vaivat eivät pahene jonottaessa. Vaikka hoitotakuun osalta lainsääntö ensi vuonna muuttuu ja mahdollistaisi nykyistä pidemmät odotusajat, pidämme kiireettömän hoitoon pääsyn nykyisellä tasolla, Aula kertoo.
Omaishoidon tuki säilyy entisellään
Aluehallitus ei esitä omaishoidon tukeen alkuperäisessä hyvinvointialuejohtajan talousarvioesityksessä olleita leikkauksia. Omaishoidon tuki on säilymässä nykyisellään. Omaishoidon tuen säilyminen kasvattaa talousarvion menoja 3,2 miljoonalla eurolla.
– Omaishoidon tuen säilymisen puolesta on tullut selkeitä kannanottoja niin lautakunnilta kuin vaikuttamistoimielimiltä. Myös aluevaltuuston lähetekeskustelussa asia nousi voimakkaasti esille, Aula kertoo.
Yhteisövaikuttavuudesta tukea eri ikäryhmien hyvään arkeen
Niin lasten, nuorten ja perheiden, työikäisten kuin ikääntyvien palveluihin haetaan aiempaa enemmän vaikuttavuutta ensi vuonna yhteisövaikuttavuuden kautta. Yhteisövaikuttavuus on nimensä mukaisesti yhteisöjen kanssa yhdessä tehtävää ja eri näkökulmat huomioivaa työtä.
Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa painottuvat selkeät palveluketjut ja sujuva yhteistyö myös kuntien palvelujen, kuten varhaiskasvatuksen, koulutukseen, työllisyyspalvelujen ja nuorisopalvelujen, sekä järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Perhekeskus kokoaa nämä toimijat yhteen ja ensi vuonna myös digitaalisesti sähköisen perhekeskuksen myötä.
Työikäisten pirstaleista palvelujärjestelmää sujuvoitetaan ja kootaan yhteen ensi vuonna. TE24-uudistus, häätöjen ehkäisemisen ohjelma, asunnottomuusohjelma sekä yhteisösosiaalityö ja rakenteellinen sosiaalityö konkretisoivat työikäisten palvelujen aiempaa tiiviimpää työikäisten palveluiden ja eri toimijoiden yhteistyötä sekä palveluiden yhteensovittamista.
TE24- uudistuksessa eli työvoimapalvelujen kunnille siirtymisen yhteydessä tulee käyttöön työllistymistä edistävä monialaisen tuen yhteistoimintamalli. Se on työvoimaviranomaisen, hyvinvointialueen ja Kelan yhteinen palveluita yhteensovittava verkosto. Tavoitteena on edistää asiakkaiden työllistymistä ja työllistymisen edellytyksiä. Asiakkaalle tarjotaan palvelutarpeen mukaisia työvoima-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja sekä muita tavoitteita edistäviä palveluja ja toimia. Yhteistoimintamalli on tarkoitettu työttömille asiakkaille, jotka tarvitsevat työllistymisensä tueksi palvelujen yhteensovittamista sekä monialaista tukea ja ohjausta. Hyvinvointialueen palvelut toimivat käytännön tasolla muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä. Näitä yhdyspintapalveluita ovat muun muassa aktivointisuunnitelmatyö, työttömien terveystarkastukset sekä työkyvyn arvioinnit ja työkyvyn tukeminen.
Myös ikääntyneiden seniorikeskustoimintaa tullaan terävöittämään. Tarkoituksena on kehittää sitä yhdessä kuntien ja muiden kumppanien kanssa digineuvonta huomioiden. Seniorikeskuksen ajatuksena on toimia pitkälti jalkautuen eli kohdata ikääntyneitä siellä, missä he muutoinkin ovat. Tarkoituksena on hyödyntää olemassa olevia kohtaamispaikkoja ja järjestää avoimia vastaanottoja. Jalkautuvalla työllä pystytään tekemään palvelu kynnyksettömäksi ja turvata palvelut myös harvaan asutulla alueella.
– Vahvistamme ensi vuonna kumppanuuksia ja haluamme toimia yhä enemmän niin, että palvelut rakennetaan ihmisen ympärille ja tarjoamme apua ihmisen lähtökohdista käsin. Oli sitten avun tarjoaja hyvinvointialue, kunta, järjestö, seurakunta tai valtion viranomainen, Aula kertoo.
