Ei kiitos (2013)
JAANA TANI: XXX
Mies imuroi, tekee ruokaa, ei rymyä kapakoissa kavereitten kanssa. Hän on pedantti ja hillitty, mutta jotain on silti pielessä. Pitkästä parisuhteesta yksi puuttuu ja sen mukana kaikki.
Samuli Valkama on ohjannut Anna-Leena Härkösen samannimiseen romaaniin perustuvan elokuvan Ei kiitos. Tarinassa perinteiset sukupuoliroolit ovat kääntyneet päälaelleen: seksin vonkaaja onkin vaimo Heli (Anu Sinisalo) ja aviomies Matti (Ville Virtanen) pitää tiukasti oman yksityisalueensa suljettuna. Kun on väsynyt, saa sanoa ei.
Pitkän parisuhteen vaarana on tylsistyminen. Toisen oppii tuntemaan läpikotaisin, ja yhtäkkiä ei olekaan mitään sanottavaa. Naisen elämänkaaressa kultainen keski-ikä on parasta aikaa: lapset jo riittävän isoja, ruuhkavuodet takana, töissä sujuu ja raskauksia ei tarvitse enää pelätä. Omaan itseensä voi olla tyytyväinen ja yksinkertaisesti nauttia. Voisi huoletta antautua romanttiseen hetkeen aviovuoteessa, mutta miehen pitääkin buutata netti. Harmi.
Saako nainen haluta? Saako mies olla haluamatta? Onko oikein tyydyttää seksuaalinen nälkä muualla, jos se ei kotona onnistu? Onko pikkupano ja muutama veto sallitumpaa kuin kunnon suhde?
Elokuvan tematiikka koskettaa. Ihmisen jokapäiväinen elämä on valitsemista oikean ja väärän välillä. Se on syyllistämistä ja syyllistymistä, hyväksytyksi tulemista ja hylkäämistä. Helin ratkaisu hakea tyydytystä tarpeilleen on perusteltua. Mutta miksi kohteeksi valikoituu nuori komistus Jarno (Kai Vaine)? Eikö keski-ikäisillä miehillä ole mitään tarjottavaa?
On ihan oikein, että ravistellaan piintyneitä käyttäytymismalleja. Parisuhteen päänsärkyä valittava onkin aviomies, ja vanhemmalla naisella voi myös olla nuori rakastaja. Näin realistina kuitenkin hämmästelee, miten fyysisten tarpeiden tyydyttämisestä alkanut seikkailu voi yhtäkkiä johtaa rakastumiseen ja mustasukkaisuuskohtauksiin. Kai komeassa paketissa pitäisi olla jotain sisältöäkin.
Elokuva Ei kiitos on luokiteltu komediaksi. Se on kepeä, ihan hauskakin, toisaalta vakava ja hyvinkin todellinen. Ehkä jonkinmoinen tiivistäminen ja toiminnan lisääminen olisi ollut paikallaan. Arkipäiväisen ja toimimattoman parisuhteen seuraaminen ensin kotimaassa ja sitten lomareissulla on vähän pitkäveteistä. Itse ristiriitatilanne kävi kyllä selväksi aika pian.
Anu Sinisalon esittämä vaimo on uskottava, sellainen tavallinen nelikymppinen nainen. Ville Virtanen on erinomainen näyttelijä, mutta tämän roolin kanssa ohjaajan olisi pitänyt olla tarkkana. Aviomies Matti ei ole enää tavallisen miehen arkkityyppi, vaan nyt käyttäytymisestä voi tehdä diagnoosin, ja se ei varmaankaan ollut tarkoitus.
Me emme tarvitse ikuista nuoruuutta, mutta me tarvitsemme rakkautta. Parisuhdettakin on huollettava, sillä kukaan tai mikään ei tässä elämässä ole itsestäänselvyys. Ja tietysti kotimainen elokuva kaiken ulkomaisen hömpän keskellä on aina katsomisen arvoinen.
HANNU LÖNNROTH: XX
Ei kiitos on Anna-Leena Härkösen romaaniin perustuva Samuli Valkaman ohjaama komedia nelikymppisestä avioparista, jossa mies ei ole enää kiinnostunut seksistä vaimonsa kanssa.
44-vuotiaan Heli Valkosen (Anu Sinisalo) elämässä kaikki on periaatteessa hyvin. On kaunis kerrostalokoti Helsingin keskustassa, on hyvä työ saksankielenopettajana ja kunnollinen aviomies Matti (Ville Virtanen) sekä hyvät välit teini-iässä olevaan tyttäreen. Mutta jotain Heliltä puuttuu, ja se on läheisyys ja seksi aviomiehen kanssa. Vaikka Heli yrittää vietellä miestään, ovat tulokset heikkoja. Saadakseen parisuhteensa toimimaan Heli vie Matin rakkauslomalle Kreikkaan, mutta sielläkin Mattia kiinnostaa enemmän maisemien valokuvaaminen kuin oma vaimo.
Ystävättärensä neuvosta Heli ajautuu seksisuhteeseen kurssilaisensa, 28-vuotiaan Jarnon (Kai Vaine) kanssa ja huomaa myöhemmin myös rakastuneensa tähän. Mutta avioero Matistakaan ei tunnu hyvältä ratkaisulta, ovathan he yhdessä tyttärensä kanssa perhe. Ja onko Jarnon kanssa tulevaisuutta, voiko häneen luottaa?
Anu Sinisalo on roolissaan hyvä ja todentuntuinen, myös Ville Virtanen masentuneena, nahjusmaisena aviomiehenä fleece-housuineen täyttää paikkansa. Kai Vaine salarakastajana on juuri sellainen kuin salarakastajan tuleekin olla.
Elokuva on luokiteltu komediaksi, mutta ei minua paljon naurattanut, enemmin pitkästytti lukuisista seksikohtauksista huolimatta (tai niiden takia!). Ehkäpä en kuulunut oikeaan kohderyhmään, joka lienee 30+ vuotiaat naiset.
MATTI PASANEN: XXXX
Parisuhteissa esiintyy oikeassakin elämässä monenlaisia ongelmia. Jotkut niistä selviävät, jotkut taas eivät.
Ei kiitos -elokuva pureutuu mielenkiintoisella tavalla parisuhdeongelmiin. Elokuva piti ainakin minut otteessaan koko ajan tiukasti ihan oikealla otteella.
Uskallan suositella elokvaa katsottavaksi, siitä voi ottaa vaikka opikseen jotain!
KINOMIKKO / MARKO: XX
Nainen haluaisi, mutta mies tykkää imuroida ja tiskata! Elokuvan genreksi olisi voinut hyvin lisätä ”tositapahtumiin perustuva”, sillä onhan tämä nyt aika uskomatonta. Nyt mennään komediall,a jota ei kyllä hirveästi elokuvassa ole, ellei sitten jotakin jo naurata jatkuva… ”imuroiminen”.
